Suomalainen sotilasosasto asetetaan aiempien suunnitelmien mukaisesti vuoden alusta puoleksi vuodeksi valmiuteen osana Saksan, Alankomaiden ja Suomen muodostamaa EU:n taisteluosastoa. Tasavallan presidentti tekee lopullisen päätöksen valmiuteen asettamisesta perjantaina. Joukkojen lähettämisestä mahdolliseen operaatioon päätetään Suomessa kriisinhallintalain mukaisesti aina erikseen.
Suomalaisosasto koostuu noin 160 sotilaasta. Osasto on osa noin 1 500 hengen taisteluosastoa. Vuoden alusta toimintavalmiudessa on kaksi EU:n taisteluosastoa. Toinen osasto koostuu ranskalaisista ja belgialaisista joukoista.
Nimi taisteluosasto antaa ehkä väärän mielikuvan joukkojen luonteesta. Nimi ei viittaa itse tehtävään, vaan joukon kokoon ja rakenteeseen.
Taisteluosasto on vain komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatin verrattava sotilasjoukon yleisnimi. Osastoja käytetään EU:n toimeenpanemiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Vaikkei toiminnan pohjalla olekaan ehdotonta YK:n valtuutusta, tavoitteena on YK:n toiminnan tukeminen.
EU:n operaatioissa joukkojen on aloitettava toimintansa operaatioalueella 10 päivässä siitä, kun EU:n ministerineuvosto on asiasta päättänyt. Tavanomaisen operaation yhteydessä aikaa on 60 päivää.
Saksalais-hollantilais-suomalaisessa osastossa toimitaan Saksan johdossa. Saksa panostaa osastoon mm. vuoristojääkäripataljoonan. Alankomaat vastaa tukitoiminnoista ja muodostaa huoltopataljoonan rungon. Suomi antaa hankkeeseen suojauskomppanian sekä tiedustelu-, lääkintä-, sotilaspoliisi- ja esikuntahenkilöstöä.
Suomalaiset ovat jo harjoitelleet kahdesti kumppanimaiden kanssa. Suomalaisosasto harjoittelee ulkomailla myös valmiusaikana. Päätökset harjoituksista tehdään erikseen.
EU:ssa ei ole vielä suunniteltu mitään konkreettista tilannetta, jossa kriisinhallintaoperaatio voitaisiin aloittaa. Taisteluosastoa käytettäessä kyseeseen voivat tulla niin aseelliset konfliktit kuin täysin ennustamattoman luonnonkatastrofit tai ihmisen aiheuttamat katastrofit.
Suomalaisosaston valmiusajan palkkauskuluihin ja harjoitteluun on valtion talousarviossa varattu vajaat 7,3 miljoonaa euroa. Mahdollista kriisinhallintatehtävää varten on varattu runsaan 7,6 miljoonan euron määräraha.