Laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä on aloittanut Sauna Unescoon -hankkeen, jonka tavoitteena on saada suomalainen saunominen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin.
Hankkeeseen saatiin nopeasti mukaan lukuisa joukko aktiivisia toimijoita, mikä osoittaa asian tärkeyden suomalaiselle saunakulttuurille. Maaliskuun alussa oli jo mukana lähes 30 saunaseuraa ja -yhdistystä.
– Sauna Unescoon -hankkeeseen liittyen järjestetään tulevan vuoden aikana monenlaisia saunatapahtumia eri puolilla Suomea. Hankkeessa mukana olevien saunatoimijoiden joukko on kattava, sillä mukana on saunaseuroja Sallasta Helsinkiin, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma sanoo.
Arviolta 3,2 miljoonaa saunaa
Ensimmäiset suomalaiset saunat on rakennettu jo tuhansia vuosia sitten ja nykyisin Suomessa on varovasti arvioiden 3,2 miljoonaa saunaa.
Saunominen on osa arkea ja juhlaa ja saunomisperinne siirtyy sukupolvelta toiselle juuri näissä saunahetkissä. Kyseessä on merkittävä ja kaikille tuttu suomalaisen aineettoman kulttuuriperinteen muoto, joka on säilynyt lähes muuttumattomana yhteiskunnallisten muutosten ja teknologisen kehityksen keskellä.
Saunominen valittiin viime vuonna Museoviraston ylläpitämään Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 muun perinteen joukossa. Tästä luettelosta on mahdollista hakea edelleen Unescon kansainvälisiin luetteloihin.
Museovirasto on aineettomasta kulttuuriperinnöstä määräävän Unescon yleissopimuksen kansallinen toimeenpanija. Kevään aikana kansallisella listalla olevien tahojen on mahdollisuus ilmoittaa kiinnostuksestaan Unesco-prosessiin. Näiden vastausten perusteella Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä tekevät opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksen kohteista, jotka noudattavat vahvimmin kansallisia painopisteitä.