Pisa-tulokset eivät ole ainoa mittari, sillä koulutusta ei kehitetä Pisa-testejä varten, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä.
Siikajoen Paavolasta lähtöisin oleva opetusneuvos Leena Nissilä (o.s. Karhumaa) on hämmästynyt suomalaiseen koulukeskusteluun pesiytyneestä huolipuheesta. On totta, että oppimista mittaavissa Pisa-tuloksissa ei menestytä ihan yhtä hyvin kuin aiemmin, mutta suomalainen koulutus kestää edelleen kansainvälisen vertailun. Koulutusta kehitetään kaiken aikaa, mutta lähtökohta on ihan muu kuin Pisa-tulokset.
– Me emme kehitä koulutusta Pisa-tuloksia varten. Jos pärjäämme, niin se on bonusta, mutta lähtökohta on se, että kehitämme koulutusta oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kuljen paljon ulkomailla kokouksissa, ja kyllä suomalaisia kuunnellaan edelleen tosi tarkasti ja Suomessa käy paljon ulkomaalaisia tutustumassa meidän järjestelmään, Nissilä kertoo.
Eikä arvostus ole pelkästään ulkoista, vaan Nissilän mukaan myös suomalaiset pitävät koulutusta tärkeänä. On maksuton kouluruoka ja koulupäivän yhteyteen on järjestetty kerho- ja harrastustoimintaa.
– Meillä on myös vahva taiteen perusopetus. Laaja mahdollisuus ja pohja harrastaa eri taiteen aloja. On kohtuuhintaista lähipalvelua, kuten kansalaisopistoja, joita löytyy melkeinpä jokaisesta kunnasta. Suomessa voi kehittää omaa osaamista läpi elämän. Jokainen voi kehittää itseään, saavuttaa hyvinvointia ja merkityksellisyyttä. Koulutuspalvelut ovat hyvin saavutettavissa ja matalalla kynnyksellä, Nissilä listaa.
Erityistä ylpeyttä opetushallituksessa työskentelevä Nissilä tuntee siitä, että Suomessa jokainen koulu on ”se paras koulu”.
– Lasta ei tarvitse viedä naapurikouluun tai -kuntaan, että hän saa laadukasta opetusta. Opetus on kaikkialla hyvää ja tasa-arvoista, Nissilä kertoo.
Suomea paremmin Pisa-tutkimuksissa pärjänneet Aasian maat teettävät lapsilla huomattavasti enemmän töitä kuin Suomen koululaitos, eivätkä meikäläiset ole lähdössä moiseen mukaan. Lapsen on saatava olla lapsi, ja elämässä täytyy olla myös vapaa-aikaa. Kun Nissilää kuuntelee, herää väkisinkin ajatus siitä, että suomalaisen peruskoulutuksen todellisuus on täysin toisenlainen kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Epäkohdat kun tuppaavat nousevan herkemmin pinnalle kuin positiiviset.
– Media nostaa esiin yksittäisiä tapauksia. Kun oppilas, opettaja tai vanhempi kritisoi jotain, niin herkästi luullaan, että ongelma koskee kaikkia. Jos huolipuhetta on jatkuvasti pinnalla, se syö yleistä luottamusta, johon koko järjestelmämme perustuu. Olemme ainut maa, jossa ei tehdä tarkastuksia, vaan peruskoulu toteutetaan autonomisten toimijoiden verkostossa.
Leena Nissilä on syntynyt Paavolan kunnassa marraskuussa 1969, ja identiteetiltään hän on mielestään edelleen paavolalainen. Samaisessa Paavolassa Nissilä työskenteli ensimmäistä kertaa myös opettajana.
– Kirjoitin Ruukin lukiosta vuonna 1989 ylioppilaaksi. Pian valmistumisen jälkeen kunnanvirastolta soitettiin ja tarjottiin sijaisopettajan paikkaa. Oikeastaan siinä heti vahvistui tunne, että haluan opetusalalle. Lähdin opiskelemaan suomen kieltä, eli äidinkielenopettajaksi. Minulla itselläni oli tosi hyvät opettajat. Tuulikki Niskanen lukiossa ja Oili Männistö yläasteella herättivät kiinnostukseni äidinkieleen.
Nissilä on kansallisessa mittakaavassa uranuurtaja suomi toisena kielenä -opetuksessa ja hän on kirjoittanut muun muassa väitöskirjan virolaisten suomen kielen oppimisesta.
Yliopistotason opetusta Nissilä on tehnyt Suomen lisäksi ulkomailla, sillä hän on toiminut muun muassa Tallinnan yliopistossa suomen kielen lehtorina.
– Opetushallitukseen menin vuonna 2004 ylitarkastajaksi. Viimeiset 12 vuotta olen ollut yksikön päällikkönä ja opetusneuvoksena, Nissilä valottaa.
– Vaikka työ on ajoittain hyvinkin hektistä, on se myös todella antoisaa.
Nissilä käy edelleen säännöllisesti vanhoilla kotiseuduillaan, sillä Paavolassa asuu vielä sukulaisia ja tuttavia.
Leena Nissilä
Syntynyt 23.11.1969.
Kotoisin Siikajoen Paavolasta.
Aloittanut opettajanuransa Paavolan ala-asteella.
Kirjoittanut ylioppilaaksi Ruukin lukiosta.
Kirjoittanut väitöskirjan virolaisten suomen kielen oppimisesta.
Opetusneuvos, toiminut 15 vuotta Opetushallituksessa, jossa toimii edelleen yksikön päällikkönä.
Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen ja viidettä kautta sen varapuheenjohtaja.
Vetää ohjausryhmää, joka uudistaa parhaillaan perusopetuksen linjauksia.
Perheeseen kuuluu puoliso Timo Nissilä, Orion Oyj:n kehittämispäällikkö, sekä lapset Aili, 20 ja Liisa, 16.
Harrastaa veneilyä ja mökkeilyä, lukemista ja pitkiä kävelylenkkejä.
Motto: Jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa.
”Pian valmistumisen jälkeen kunnanvirastolta soitettiin ja tarjottiin sijaisopettajan paikkaa. Oikeastaan siinä heti vahvistui tunne, että haluan opetusalalle.”