Suomalaiset ottavat huomioon poliitikkojen rankig-pisteet pidemmältä aikaväliltä kuin vain viikolta, kuukaudelta tai vuodelta. Tästä kertoo vastoinkäymisiin joutuneiden ihmisten paluu politiikkaan. Naapurimaa Ruotsissakin palaajia on, mutta Suomessa enemmän.
Julkisuuden kirot kokeiden poliitikkojen oma asema horjuu, mutta puolueen kannatukseen sillä on vähemmän vaikutusta.
Näitä miettii erikoistutkija Ville Pernaa kokoomuksen puoluesihteeri Harri Jaskarin tapauksen ja ruotsalaisministereiden erojen jälkeen. Turun yliopiston poliittisen historian laitoksella töitä tekevä Pernaa selvittää työkseen poliitikkojen ja median suhteita.
Pernaa oli mukana kirjoittamassa alkusyksystä julkaistua Poliitikot taistelivat, media kertoo -kirjaa, jonka pohjalla olevan tutkimuksen mukaan osa poliitikoista osaa käyttää julkisuutta hyväkseen, mutta media tuottaa poliitikoille silti yllätyksiä.
Vaikka tämän viikon kohu-uutisessa on kyse Jaskarin omasta sotkusta, ei kokoomus voi huokaista helpotuksesta. Ikävä julkisuus saattaa vaikuttaa äänestämiseen. "Näin, vaikka iltapäivälehtien kirjoittelusta huolimatta tämä liittyy yhteen henkilöön, ja yhteydet puolueeseen ovat epäsuorat ja vaatimattomat."
Pernaa on havainnut kirjoittelussa kaksi ääripäätä: iltapäivälehtien puoluepampun seksiskandaali -linjan ja esimerkiksi Aamulehdessä vallalla olleen itkuisen, eronneen miehen tarinan. Tilanne voi kääntyä vielä Jaskarin puolesta iltapäivälehtiä vastaan. "Toisaalta viivan alle kuitenkin jää se, että poliisi on aloittanut tutkimukset. Tämä ei ole iltapäivälehtien syytös, vaan poliisin tutkima asia."
Ruotsissa hyvästä esimerkistä kolhujen jälkeen politiikkaan palanneista käy ex-pääministeri Göran Perssonin seuraajaksi jo vuonna 1996 vahvoilla ollut Mona Sahlin. Hän kaatui loppumetreillä luottokorttisekoiluihin, mutta palasi politiikkaan, istui yhteiskuntaministerinä ja on taas tyrkyllä demarijohtajaksi.
Ruotsissa televisioluvista laistaneet ja kotihoidonapua pimeänä teettäneet nuoret ruotsalaisministerit voivat lohduttautua sillä, että aika kaiken muuttaa voi.
Suomalaisessa politiikassa esimerkkejä on useita. Yksi on pitkäaikainen kansanedustaja, sittemmin Veikkauksen toimitusjohtajan paikan ahdistelusyytteiden takia jättänyt Matti Ahde, joka istuu nyt SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajana.
"Meillä poliittinen kulttuuri on sellainen, että ihmiset pyrkivät näkemään pintakuohujen taakse. Jokunen julkisuuden pyöritykseen joutunut poliitikko putoaa matkan varrella aina pois, mutta muutamat esimerkit osoittavat, että moni jää tukemaan edelleen", Pernaa sanoo.
Keskustan Kauko Juhantalon tapaus hämmästyttää Pernaata yhä. "Ensin Juhantalo ei meinannut erota millään, vaikka oli syyllistynyt isoihin rikoksiin. Kun hän sitten asettui uudelleen ehdolle, hän tuli kirkkaasti valituksi. Vieläkin ihmettelen, millainen on pohjoissatakuntalaisen äänestäjän psyyke."
Anneli Jäätteenmäen tapaus on yhä Suomessa poliittisen skandaalin de luxe -juttu. Lyhytaikainen pääministeri vaihtoi Irak-kohun jälkeen Brysselin maisemiin. Hän ei aio ainakaan vielä palata kotimaan politiikkaan. Pernaa uskoo, että ääniä olisi maalisvaaleissa tullut, kenties hiukan vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, mutta läpimenoon asti silti.
Suomesta puuttuu Pernaan mukaan yhä Clinton-Lewinsky -tyyppinen, politiikan ja seksin yhdistämä skandaali. "Ainakin kohulehtien toimittajat odottivat vesikielellä Jaskarin jutusta jotain vastaavaa."
Mutta mikä on poliitikon yksityisasia ja millainen juttu vaikuttaa päättäjän kykyyn tehdä työtänsä? Ville Pernaa sanoo, että itse asiassa harva juttu vaikuttaa työkykyyn. "Vaikka olisit epäonninen, epäpätevä tai taitamaton omissa liiketoimissa, voi olla, että pitkään politiikassa mukana olleena olet lainsäätäjänä silti ihan hyvä."
Eli jos ministerin omat bisnekset eivät luista, voivat yhteiset hommat silti sujua hyvin.