Oulu
Suomalaisista irtomaasta nostetuista kookkaista kultahipuista maksetaan raaka-aineen maailmanmarkkinahintaan nähden jopa monikymmenkertaisia hintoja.
Kotimaisten kultahippujen kalleutta selittävät arktiset olosuhteet ja luonnolle lempeät kaivamismenetelmät.
"Suomessa kultaa voidaan kaivaa tai huuhdella vain kesäkuukausina eikä kullan erottamiseen maaperästä käytetä kemikaaleja. Hintaa nostaa myös se, että Suomen maaperässä on vähän hippukultaa", sanoo Geologisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kari A. Kinnunen.
Lapin kullankaivajien liitosta kerrotaan, että kotimaisen irtomaakullan hintaan vaikuttavat lisäksi vesi- ja ympäristöluvat sekä valtauksien vakuusmaksut.
Raaka-aineena kullan maailmanmarkkinahinta on noin kymmenen euroa grammalta.
Myyntitapakin
korottaa hintaa
Suomen kultaseppien liiton toimitusjohtaja Jari Siiskosen mukaan suomalaisen irtomaasta saadun kullan ja muun kullan hintaero ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti monikymmenkertainen. Myyntitapa korottaa hintoja.
"Yksittäisellä irtomaasta kaivetulla hipulla hinta voikin nousta esimerkiksi huutokaupattaessa paljon kalliimmaksi raaka-aineen käypään grammahintaan verrattuna. Mutta suoranaisesti suomalaisen irtokullan ja muun kullan hintaero ei kuitenkaan ole näin suuri."
Yhdestä Suomen suurimmasta hipusta, 251-grammaisesta Pikkumammutista, kerrotaan maksetun noin 600 000 markkaa. Myös huomattavasti pienemmät kotimaiset hiput ovat arvokkaita.
"Valmiiseen koruun kiinnitetty 1-2 gramman kultahippu saattaa nostaa korun hinnan noin tuhanteen markkaan, vaikka sen maailmanmarkkinahinta olisi noin 50 markkaa. Mutta kullan osto ja myynti on kaupankäyntiä; ostaja hyväksyy myyjän pyytämän hinnan", Geologisen tutkimuskeskuksen museonhoitaja Pentti Karhunen sanoo.
Kullan alkuperällä huijataan
Irtohippuja kaivetaan Suomen lisäksi muun muassa Australiasta, Etelä-Amerikasta, Siperiasta ja Alaskasta, mutta näistä maista saatujen hippujen hinta ei yllä lähimainkaan suomalaisten löytöjen taksoihin. Kinnusen mukaan ulkomaiset hiput maksavat vain hieman raaka-aineen maailmanmarkkinahintaa enemmän.
Kalleutensa takia suomalaisilla hipuilla ei ole juurikaan markkinoita maan rajojen ulkopuolella. Hintaerosta voidaan kuitenkin yrittää hyötyä höynäyttämällä hyväuskoisia. Kinnusen mukaan kullan ostajille on joskus kaupattu ulkomaista irtomaakultaa suomalaisena kultana - kotimaisen kullan hinnalla.
Kinnunen kehottaa ostajaa tarkkaavaisuuteen ostotilanteessa siitäkin huolimatta, että myyjä on vastuussa tuotteensa alkuperän ilmoittamisen totuudenmukaisuudesta. "Ostajan on hyvä selvittää, missä kulta on huuhdottu ja millainen myyntireitti on ollut."
Suomessa 20 ammattikaivajaa
Yksityisten ihmisten irtomaavaltauksia ja kaivospiirejä on Suomessa yksinomaan Lapissa. Kultaa etsitään noin 300 kohteessa satojen ihmisten voimin. Kullanhuuhdonta on ammatti noin 20 kaivajalle.
"Kaivaja saa keskimäärin muutaman kymmenen gramman saaliin kesässä yhdeltä kaivaukselta", Karhunen kertoo. Yksityiset ihmiset kaivavat kultaa Suomessa yhteensä noin 10-15 kiloa vuosittain.
Tämän kesän toistaiseksi suurin hippu saatiin 23. heinäkuuta Lemmenjoelta. 72,85 grammaa painava aarre ei kuitenkaan yllä aivan suurimpien löytöjen terävimpään kärkikaartiin.
Pikkumammutti löytyi muutama vuosi sitten Lemmenjoelta. Reilut sata grammaa kevyempi hippu huuhdottiin kymmenen vuotta sitten Ivalojoen sivuhaarasta.
Satagrammaisia ja 50-80 gramman painoisia hippuja on löytynyt useampia viimeisten 15-20 vuoden aikana.