Juuri 75 vuotta täyttänyt ylipormestari Raimo Ilaskivi nuortuu vanhetessaan. Hyväkuntoinen eläkeläinen oli huolissaan viime maanantain syntymäpäivähaastattelussaan rikkaiden ahneudesta. Entinen pörssijohtaja hämmästelee optiohuumaa, joka palkitsee avokätisesti myös epäonnistuneen yritysjohdon. "Meillä on synnytetty kapea ökyrikkaiden sukupolvi. Toisaalta ovat sitten ne, jotka ovat leipäjonossa tai työtä vailla."
Ilaskivi kehottaa poliitikkoja ja elinkeinoelämän johtajia miettimään päätöksenteon etiikkaa ja moraalia.
Voimakasta puhetta entiselle kivenkovalle talousmiehelle. Nykyinen talouspoliittinen ajattelu kun lähtee siitä, että kaikki on alistettava työpaikkojen luonnille ja talouskasvulle. Tällöin unohtuu helposti, että myös köyhyys, pahoinvointi ja syrjäytyminen maksavat.
Vaikka maamme on maailmanlaajuisesti tasa-arvoinen yhteiskunta, ovat tuloerot selvästi kasvaneet ja Suomessa riittää kyllä köyhiä. Eurooppalaisen elinolotutkimuksen mukaan vuonna 1999 piti itseään köyhinä 14,1 prosenttia kansalaisista. Toimeentulotukiasiakkaita suomalaisista oli peräti 8,2 prosenttia. Noin 340 000 ihmistä luokiteltiin pitkäaikaisköyhiksi.
Köyhyys näkyy entistä selvemmin tavallisessa arkielämässä. Se on myös yhä useammin periytyvää. Kuitenkaan isoja eroja muuhun eurooppalaiseen kurjuuteen ei juurikaan löydy. Täällä siihen liittyy toki muita useammin päihteitä ja itsemurhia. Myös Suomen työttömyys on jämähtänyt hurjasta talouskasvusta huolimatta huippulukemiin. Suomessa on myös velkojen anteeksisaaminen paljon vaikeampaa kuin muualla EU:ssa.
Suomalaiset tutkijat pelkäävät, että viiden-kymmenen vuoden päästä löytyy Suomesta pilvin pimein köyhiä eläkeläisiä. Nykyiset työttömät ja työttömyysputken kautta eläkkeelle menevät saavat jatkossa vain pientä eläkettä.
Ovatko talouskasvu ja kohtuullinen toimeentulo kaikille toisensa poissulkevia osioita? Monien selvitysten mukaan Suomen talouden kilpailukyky on huippuluokkaa.
Tutkijat eivät pidä asioita vastakkaisina. Työpaikkojen ja talouselämän hyvinvoinnin lisäksi tulisi myös ennen kaikkea heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturva pitää kohtuullisena. Se lisää myös kotimaista kulutusta. Talouskasvun eväitä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös sosiaalinen pääoma.
Tutkijat ovat kuitenkin turhautuneita, eivätkä usko asioiden parantuvan. "Tasa-arvoasiat eivät nyt ole oikein muodissa. Suomalainen yhteiskunta on kova." Esimerkiksi huonoimmassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien saaminen työmarkkinoille on ylivoimainen tehtävä. Pitkäaikaistyöttömiltä, sairailta ja mielenterveysongelmaisilta puuttuvat myös voimakkaat etujärjestöt, jotka näyttäisivät tosipaikan tullen, missä kaappi seisoo.
Suomalaiset köyhät eivät nouse barrikadeille, siitä ovat pitäneet huolta lama-ajan kyykytykset. Köyhien alaluokkaistaminen synnyttää sen sijaan monia muita lieveilmiöitä: muun muassa rikollisuutta ja sosiaaliturvan väärinkäyttöä.
Kuinka paljon köyhyyttä suomalainen yhteiskunta kestää?
Päättäjille pitkäaikaistyöttömyys tai se, että 2500:lla peruskoulun päättäneellä on pallo hukassa, on aivan liian helppo ongelma. Niiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien päässä. Niistä ei joudu heti tilille ja syrjäytyvät on helppo unohtaa.