Suomen Kansallisoopperan johtoon valittavan henkilön pitäisi tuntea syvällisesti myös suomalaista yhteiskuntaa, korostaa oululainen kansanedustaja Matti Ahde (sd.), joka kevääseen saakka oli oopperan hallituksen jäsen.
Ahteen lähes 30 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen kausi Kansallisoopperan hallituksessa loppui, kun kulttuuriministeri Tanja Saarela (kesk.) pisti hallituksen uusiksi.
Ylikapellimestari Mikko Franck oli sanonut itsensä irti jo ennen hallitusremonttia. "En näe mahdollisuuksia jatkaa Kansallisoopperassa tämän johdon kanssa, näkemyseromme talon tulevaisuudesta ovat liian suuret", Franck perusteli päätöstään.
Puhuttiin Kansallisoopperan johtamiskriisistä. Viimein pääjohtaja Erkki Korhonen irtisanoutui kesäkuun puolivälissä.
Kevään ja alkukesän dramaattisista tapahtumista aiheutuneet henkilökysymykset ovat yhä ratkaisua vailla. Tuleeko Kansallisoopperan johtajistosta soolo, duo vai trio? Suomesta vai ulkomailta? Mahdollista on sekin, ettei uutta pääjohtajaa valita vielä vähään aikaan. Säätiön hallitus kokoontuu seuraavan kerran ensi perjantaina.
Lipputulot
eivät riitä
Kansallisooppera saa lähes 80 prosenttia tuloistaan valtiolta ja kunnilta. Pelkillä pääsylipputuloilla se ei tule toimeen.
"Rahan saaminen ei Kansallisoopperallekaan ole itsestäänselvyys. Oopperanjohtajan on tunnettava oma alansa perin pohjin, mutta hänen pitää myös pystyä neuvottelemaan ja lobbaamaan mahdollisimman laaja-alaisesti. Ulkomaisia oopperan tekemisen malleja ei voi istuttaa meille suoraan. Käytännössä tästä kaikesta seuraa, että suomalainen pääjohtaja on Kansallisoopperalle paras vaihtoehto", pohtii Matti Ahde.
Taiteellisia asioita oopperassa hoitaa tällä hetkellä taiteellinen toimikunta johtoryhmän alaisuudessa. Johtajien valintoja valmistelee nimitysvaliokunta. Kansallisbaletin johtajakin vaihtuu kesällä 2008. Virkaa on hakenut 37 henkilöä.
Kansallisoopperan johtajakandidaatteina on tiedotusvälineissä esitelty tuttuja, hyväksi koettuja nimiä, kuten Helsingin Musiikkitalon suunnittelujohtajaksi vastikään nimitetty Helena Hiilivirta ja levy-yhtiö Ondinen toimitusjohtaja Reijo Kiilunen. Kansallisoopperan kriisihallituksessa istuva Savonlinnan oopperanjohtaja Jan Hultin sen sijaan on moneen otteeseen ilmoittanut, ettei hän ole käytettävissä. "Se on selvää, että tilanteeseen sopivia, päteviä oopperanjohtajia ei kävele Mannerheimintiellä työttöminä vastaan", Ahde arvioi.
Julkisuusperiaate
ei toimi
Lähes päin vastoin kuin edeltäjänsä, Kansallisoopperan uusi hallitus työskentelee tiukan salaisuuden verhon suojassa. Ulkopuolisille päätöksistä ja keskusteluista ei hiiskuta, vaikka tietoja on penätty myös julkisuuslaki kourassa. Ainoastaan puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen tiedottaa hallituksen asioista, hänkin hyvin niukkasanaisesti.
Kiinnostusta on kesän kuluessa herättänyt ennen muuta pääjohtaja Korhosen todennäköisesti saaman kultaisen kädenpuristuksen suuruus. Arveluja on esitetty noin puolentoista vuoden palkkaa vastaavasta summasta.
Hämäläinen totesi kesäkuun lopulla Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei julkisuuslaki koske Kansallisoopperan kaltaisia säätiöitä. Hämäläisen tulkintaa ei ole vielä oikeusasteissa koeteltu, vaikka hallinto-oikeuden vs. professorin Lasse Lehtosen mukaan lain kannalta organisaation muodolla ei tässä tapauksessa pitäisi olla merkitystä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on niin ikään korostanut asioiden mahdollisimman julkista käsittelyä oopperan hallituksessa.
"Julkisuusperiaatteen pitäisi toimia varsinkin niissä organisaatioissa, jotka rahoitetaan julkisin varoin. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat äärettömän tärkeitä. Kansallisoopperassa säätiömuoto ei sinänsä estä mitään. Kuten huomasimme, ministeri Saarela vaihtoi hallituksen silmää räpäyttämättä ja hallitus pääjohtajan samalla tavalla", napauttaa Matti Ahde.
Ahde tunnustaa, että oopperan hallituksen vaihtamisen jälkeen seurannutta libreton toista osaa hänkään ei osannut ennakoida.
Erkki Korhosen
ero yllätti
"Pääjohtaja Korhosen vapauttamien tehtävästään oli minulle suuri yllätys. En vieläkään näe sille mitään perusteita. Kansallisooppera nousi Korhosen kaudella korkealle eurooppalaiselle tasolle. Kiinnitimme hänet toiselle kaudelle reilu vuosi sitten. Oopperan kaikkien henkilöstöryhmien lausunnot puolsivat sopimuksen jatkamista. Hänen toimintansa koettiin menestykselliseksi."
"Taloudessa vuosi 2005 oli kieltämättä huono, mutta ei mitään sen kummallisempaa kuin oopperan aikaisemmatkaan suhdannevaihtelut. Oopperan vanha hallitus teki talouden tervehdyttämisohjelman, minkä seurauksena vuosi 2006 oli jo plus-merkkinen. Siihen mennessä, kun oopperatalon remontti alkoi viime keväänä, olimme päässeet 90 prosentin käyttöasteeseen. Budjetointi oli tehty alle 70 prosentin käyttöasteen mukaan. Vanhan hallituksen päätösten seurauksena tänä vuonna kirjataan noin 4-5 miljoonan euron ylijäämä."
Viime vuonna Suomen Kansallisooppera sai veikkausvoittovaroista 30,5 miljoonaa euroa sekä valtiolta ja kunnilta avustuksina lähes 19 miljoonaa euroa. Työntekijöitä laitoksessa on kuutisensataa.