Suomalainen maksaa aina sen mitä tilaa tai lähes aina, mutta kuitenkin parhaiten Euroopassa.
"Suomi on mallioppilas, sillä meillä luottotappioiden määrä on Euroopan pienin, painotti kansainvälisen Intrum Justitia -konsernin Suomen liiketoimintojen johtaja Thomas Feodoroff esitellessään tiistaina koko Euroopan kattavaa maksutapatutkimusta.
Luottotappioiden määrä seurailee varsin tarkkaan jokaisen maan omaa talouskehitystä: kun taloudessa menee hyvin, luottotappiot jäävät hyvin vähäiseksi. Esimerkiksi Tshekin tasavallassa luottotappioiden määrä on viisi kertaa korkeampi kuin Suomessa.
Intrum Justitian maksatapatutkimukseen osallistui 9 000 eurooppalaista yritystä 25 maasta. Suomesta tutkimukseen vastasi yli 700 yritystä ja yhteisöä.
Suomen tulokset ovat itseasiassa tylsää luettavaa, niin hyvällä mallilla meillä laskujen maksaminen on. Suomi komeilee maksutapaindeksin parhaana maana eli ykkösenä. Kannoilla tulevat pohjoismaiset naapurimme Ruotsi, Norja ja Tanska.
"Täällä ei tarvitse tehdä mitään, Suomessa kaikki on kunnossa", myhäilee Feodoroff.
Portugali
pitää perää
Peräpään pitäjä on Portugali eli siellä riski on suurin eli laskun maksamista saa odotella hyvin pitkään tai sitä ei saada perittyä lainkaan. Portugalin kanssa samaan "huolettomien maksajien seuraan" kuuluvat Kreikka, Tshekin tasavalta ja Kypros.
Aivan kaikki suomalaiset eivät maksa laskujaan eräpäivänä: osa maksaa jo ennen eräpäivää, mutta pieni joukko laistaa muutaman päivän eräpäivän yli.
Maksuviive, joka kuvaa aikaa eräpäivän ja todellisen maksupäivän välillä on Suomessa vain 6,3 päivää. Toisessa ääripäässä eli Kreikassa ja Kyproksella se on noin kuukauden verran.
Suomessa luottotappioiden määrä on vähentynyt viime syksystä kevääseen 2007 tultaessa 0,7 prosenttiin saatavien määrästä. Se on erittäin vähän.
"Euroopalla menee hyvin ja Suomella vielä paremmin ja se näkyy numeroista", tiivistää Feodoroff.
Suomen riskiprofiili on luottotappioilla ja maksuviiveellä mitaten Euroopan paras eli pienin. Toisessa päässä ovat Kreikka ja Kypros.
Feodoroff, jolle Suomen lisäksi kuuluu maavastuu Baltian maista, Slovakiasta ja Unkarista kertoo, että hänelle on tosi mieluisaa esitellä maksutapatutkimusta konserniin kuuluvissa 24 maassa.
Vapaaehtoinen
perintä tavoitteena
Feodoroff vakuuttaa, että ne 11 000 suomalaista yritystä ja yhteisöä, jotka käyttävät Intrum Justitian taloushallinnon palveluita kuten perintää, pyrkivät aina ensin vapaaehtoiseen karhuamiseen. "Se on meidän pääbisneksemme ennen muita keinoja."
Muita keinoja ovat sitten niin sanottu ripeä muistuttaminen eli 2-1-2 -kaava.
"Jos lasku on maksamatta kaksi viikkoa eräpäivästä, lähtee meiltä yksi muistutus ja jos senkään jälkeen maksua ei kuulu kahteen viikkoon, alkaa perintä", selvittää Feodoroff.
Suomessa lähetetään vuosittain noin 450 miljoonaa laskua.
Euroopan mittakaavassa suhtautuminen luotollisen kaupankäynnin tulevaisuuteen on negatiivisinta Unkarissa, jossa 31 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoo, että riski on kasvussa.
Positiivisimmin luottokaupan näkymiin suhtautuu Latvia, jossa riskin pienenemiseen uskoo 30,7 prosenttia.
Suomessa suurin osa yrityksistä ei näe suuria muutoksia riskeissä lähivuosina. Kun riskit jo nyt ovat erittäin pieniä, löytyy viisi prosenttia, joka arvioi riskien vieläkin pienenevän ja 14 prosenttia uskoo, että riskit ovat kasvussa.