Pulinat pois, kansa haluaa maksaa perintöveroa. Näin selkeän vastauksen toi Kalevan kysely, kun tiedusteltiin, pitäisikö Suomesta poistaa perintövero. Kaikista vastaajista 56 prosenttia ja naisista jopa kuusi kymmenestä pitää kiinni perintöverosta. Vain vajaa kolmannes katsoi, ettei aihe koske häntä.
Perintöverokeskustelu on leimahtanut tuon tuosta kesälläkin. Silti vain joka kolmas suomalainen puoltaa perintöveron poistamista. Eniten perintöverottomuuden kannattajia löytyy RKP:sta, kokoomuksesta ja perussuomalaisista.
Gallup olisi voinut tuoda aivan toisen tuloksen, jos olisi kysytty vähän johdatellen: onko esimerkiksi oikein, että Suomessa leski voi periä ilman veroseuraamuksia vain 60 000 euroa, kun esimerkiksi Ruotsissa ei ole lainkaan perintöveroa ja kun Tanska, Norja, Ranska, Irlanti, Iso-Britannia ja Espanjakin ovat kokonaan vapauttaneet lesken perintöverosta? Saksassakin leskeä verotetaan vasta, jos hän perii yli puoli miljoonaa euroa.
Perijöiden yhteiskunta on ilmeisesti sisäistänyt sen, että valtio on puilla paljailla. Tosiasiassa Suomi kuuluu kuitenkin jo nyt Euroopan kireimpiin perinnön verottajiin. Budjetissa perintöveron osuus on eurooppalaisittain suhteellisen suuri, noin prosentin luokkaa. Ison osan veroista maksavat harvalukuiset, erityisen varakkaat, kiitos progressiivisen verotuksen.
Suomalainen perii kuolinpesästä keskimäärin noin 80 000 euroa. Seuraamuksitta hän voi saada kuitenkin vain 20 000 euron perinnön. Muutostoiveet onkin nyt kohdistettava siihen, että nostetaan tavallisten perijöiden kansainvälisesti surkean alhaisia verovapausrajoja. Varallisuuden liikaa keskittymistä ei korjauksilla aiheuteta.