Suomalaiset eivät näytä huolestuneen Venäjän aseellisista painostustoimista Ukrainassa ainakaan siinä määrin, että Nato-jäsenyyden kannatus lisääntyisi. Liittyminen läntiseen puolustusliittoon ei kerta kaikkiaan innosta suomalaisia, vaikka uhkan ilmapiiri lähialueilla on kasvanut.
Kaleva teetti yhdessä kumppanuuslehtien kanssa mielipidetiedustelun suomalaisten Nato-kannatuksesta 3.–5. maaliskuuta eli juuri Krimin niemimaan kriisin eskaloiduttua sotilaalliseksi toiminnaksi. Ajankohta oli mitä otollisin selvittää vakavan kansainvälisen kriisin vaikutusta suomalaisten turvallisuuspoliittisiin näkemyksiin.
Tulokset ovat selkkauksesta huolimatta samansuuntaiset kuin aiemmissakin rauhallisemmissa oloissa tehdyissä kyselyissä. 66 prosenttia vastaajista (haastatteluotanta 752 henkilöä) vastustaa Nato-jäsenyyttä. Liittoutumista kannattaa selvä vähemmistö, noin joka viides vastaaja. Suhtautuminen Natoon on pysynyt 20 vuotta samana.
Nato-kannatuksen vähäisyys kriisiaikana kertoo ainakin siitä, että suomalaiset ovat rauhaa rakastava kansa, joka haluaisi elellä hissukseen lintukodossaan mahdollisimman kaukana kavalasta maailmasta. Ukrainan kriisiä ei pidetä Suomessa vakavana omalta kannalta eikä Venäjää pelätä sotilaallisen uhan aiheuttajana pohjoisessa. Tästä syystä liittoutuminen sotilaallisesti tuntuu kaukaiselta vaihtoehdolta.
Naton vierastaminen johtuu myös olemattomasta liittoutumiskeskustelusta. Poliitikot eivät uskalla nostaa Natoa esimerkiksi vaaliteemaksi. Naton hyötyjä ja haittoja on pohdiskeltu akateemisesti mongertaen. Keskustelun eliittivetoisuuden takia suomalaisille on muodostunut näkemys pysytellä kaukana kansainvälisistä kriiseistä.
Pääkirjoitus