Vaikka suomalainen ruokailu- ja ruokakulttuuri on muuttunut paljon viimeisten 60 vuoden aikana, eivät asenteet ole seuranneet muutoksessa mukana. Suomalaisten asenteet ruokailua ja ruokaa kohtaan ovat monin paikoin peräisin 1800-luvulta.
"Tämän arvomaailman mukaan ihmisten piti olla kiitollisia ruoasta. Ruokaa ei saanut kommentoida, ei hyvästi eikä pahasti. Pääasia oli, että ruokaa ylipäätään oli. Arvostelu koetaan yhä jonkinlaisena syntinä", perustelee ruokakulttuuria tutkinut filosofian tohtori Merja Sillanpää asennetta.
Hän puhui perjantaina Suomen Akatemian tiedeviikot 2005 -kiertueella Oulun Tietomaassa. Tien päälle lähteneiden, neljänsien tiedeviikkojen aiheena on tänä vuonna ravitsemus ja elintarvikkeiden tutkimus.
Terveellisyyttä
ylikorostetaan
Sillanpään mukaan arvostelulle on kuitenkin löytynyt toinen kanava. "Halu arvostella ruokaa kanavoidaan meillä terveellisyyteen. Ja tätä terveellisyyttä sitten ylikorostetaan."
Suomalaisten suhtautumista ruokaan ovat hallinneet niukkuudesta johtuva kiitollisuus, yhdenmukainen ruokakulttuuri ja elitismin vastustaminen. "Viime vuosina elitismin vastustaminen on tietyllä tavalla lisääntynyt. Sitä käytetään hyväksi myös ruokamainonnassa reilun ja rehellisen perussuomalaisuuden korostamisena."
Suomalaiset pysyivät pitkään poissa ruokaravintoloista, koska niitä seurasi sitkeä savuisten juottoloiden leima. Suomalaiset perheet käyvät edelleen vähän ulkona syömässä, vaikka eurooppalaisittain se ei ole kallista.
Pikaruokapaikkojen ja pitserioiden saapuminen Suomeen 1970-luvulla kasvatti suomalaisia käymään myös ravintoloissa.
Sillanpää kiinnostui suomalaisesta ruokakulttuurista ja asenteista toden teolla viime kesänä, kun kesälomalaisia kuohutti Italiasta kajahtanut keskustelunavaus suomalaisesta ruoasta.
Juuri ihmisten tunteelliset reaktiot eli kirjoituksista esiin nousseet häpeä, viha, ylpeys ja rakkaus ruokaan saivat tutkijan tarttumaan aiheeseen.
Ihan pelkästä matkustamisen ilosta akatemialaiset ja tiedeviikot eivät ole suurempiin kaupunkeihin tänä vuonna matkanneet. Tietoiskujen lisäksi tapahtumalla pyritään lisäämään erityisesti nuorten kiinnostusta tieteeseen, tutkimukseen ja tutkijanuraan.
"Tähän katselmukseen malli on otettu keskieurooppalaisilta tiedeviikoilta. Aiheet on valittu niin, että ne koskettavat suurta joukkoa ihmisiä ja ovat popularisoitavissa", kertoo tiedeviikkojen vastaava tuottaja Pasi Ripatti.
Tiedeviikot pysähtyy Oulussa Tiedekeskus Tietomaassa vielä tänään lauantaina. Tapahtumassa voi muun muassa tutustua interaktiiviseen näyttelyyn, saada maistiaisia ja tehdä mittauksia.