Suomalaisen biopassin tietoturva on tehokkaampi kuin muissa maissa. Suomalaisen biopassin väärentäminen ja siihen tallennettujen henkilötietojen muuttaminen on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä melko mahdotonta.
EU:n rahoittaman tietoyhteiskunnan toimintaa tutkiva FIDIS-projekti on julkaissut raportin, jossa kritisoidaan Euroopan unionissa käyttöön otettujen biopassien tietoturvaa. Yhtenä suurena uhkana raportissa pidetään muun muassa sitä, että ulkopuolinen voi lukea passin sisältämiä tietoja jopa kymmenen metrin etäisyydeltä.
Sisäasiainministeriön biometriahankkeen projektipäällikön Tommi Rakshitin mielestä on hyvä, että tietoturva-asioista keskustellaan. Hän pitää raporttia kuitenkin melko epäselvänä ja kysymyksiä herättävänä.
"Raportissa ei tule ilmi mitään uusia tutkimustuloksia, ja siinä viitataan jopa sellaisiin aikakauslehtiartikkeleihin, jotka sisältävät pahoja väärinkäsityksiä ja virheitä", sanoo Rakshit.
Tietojen sieppaamisesta ei todisteita
Rakshitin mukaan biopassin tietojen sieppaamisesta ei ole olemassa tutkimustietoa.
"Ainoastaan sellaisia testejä on tehty, joissa herkillä antenneilla on pystytty kymmenien metrien päästä tunnistamaan, että passin ja lukijalaitteen välillä on jokin signaali. Se on todella kaukana siitä, että signaali voitaisiin siepata ehjänä tai että se voitaisiin jopa vielä purkaa", Rakshit täsmentää.
Passin tietojen sieppaaminen olisi mahdollista vain silloin, kun sirun signaali on aktiivinen eli esimerkiksi viranomaisen tarkastaessa tietoja. FIDIS-projektin raportissa on kehotettu EU-maiden hallituksia ryhtymään toimenpiteisiin ongelmien vuoksi. FIDIS haluaisi muun muassa rajata biopassien käyttöä niin, että niitä voitaisiin käyttää henkilöllisyyden tarkastamiseen vain virallisissa passintarkastuspisteissä.
"Tästä asiasta on kyllä tarpeellista keskustella, mutta rajoituksia on jo olemassa. Lakihan määrää, milloin ja missä passi täytyy esittää", Rakshit sanoo.
Digitaalinen allekirjoitus estää kopioinnin
Myös vanhoissa passeissa oli tiettyjä tietoturvaongelmia, koska passin kopioiminen oli mahdollista. Rakshitin mukaan biopassin tietojen sieppaamista signaalista voisi verrata vanhanmallisen passin tietosivun kopioimiseen.
"Monilla mittareilla mitattuna meillä on nyt passien suhteen vähemmän tietoturvariskejä. Uudessa passissa on turvatekijöitä, joita on käytännöllisesti katsoen mahdotonta väärentää, kuten digitaalinen allekirjoitus", Rakshit kertoo.
Digitaalinen allekirjoitus on ikään kuin sinetti, joka kertoo, että sirulla olevan tiedon on luonut Suomen valtio. Kukaan muu ei pysty tietoja muuttamaan tai kopioimaan rikkomatta sinettiä.
Uusien passien toteutuksessa on maiden välillä suuria eroja. Rakshitin mukaan tietoturvaongelmia saattaa toki tulevaisuudessa tulla, mutta Suomi on turvautunut niiden varalta hyvin.
"Itse tekniikka on neutraali, mutta se voidaan toteuttaa ja sitä voidaan käyttää huonosti. Mikään raportissa mainituista kritiikeistä ei herätä huolta meillä Suomessa, koska kyseiset tietoturva-asiat on meillä jo huomioitu. Suomalaisessa passissa on reippaasti parempi turvataso kuin monissa EU-maissa."
Suomessa uusia passeja on tällä hetkellä käytössä noin 50 000.