Ahdistaako hississä? Hengittääkö joku rullaportaissa tai kassajonossa niskaan? Useimmat suomalaiset vastaavat näihin kysymyksiin kyllä.
Läheisyysetiketti, jonka mukaan asetutaan sopivalle etäisyydelle toisesta kauppajonossa tai torikeskustelussa, onkin pitkälti kulttuurinen asia.
Ihmisten kokema siedettävä etäisyys määräytyy iän, sukupuolen ja kulttuuriperimän mukaan. Kaupungilla asioiva suomalainen ei tule liki toista, sillä liika läheisyys ahdistaa. Keskusteltaessa vieraiden kanssa ihmiset haluavat ympärilleen henkilökohtaisen tilan.
Luontevasta käytöksestä äskettäin kirjan kirjoittaneen tapakouluttaja Helena Valosen mukaan läheisyydestä vaivaantuminen johtuu kulttuuriperimästä, sillä suomalaisilla on pitkät perinteet harvasta asutuksesta.
On totuttu siihen, että itse luotujen seinien ympärillä on tilaa ja lääniä.
"Hyvä vinkki sopivan etäisyyden laskemiseksi on ojentaa oikeat kädet vastakkain. Kädenmitta on sopiva etäisyys, jolla vältetään kiusaantuminen", Valonen sanoo.
Psykologien mukaan ihmiset hakevat vaistomaisesti ympärilleen henkilökohtaisen etäisyyspiirin. Piirin läpimitta on 45-120 senttiä.
"Jos ihmiset tungetaan kuin sillit suolaan, keskustelua ei synny. Läheisyys häiritsee ja aiheuttaa stressireaktion. Vielä kiusallisemmaksi tilanne muuttuu, jos joku astuu liian lähelle silloin, kun tilaa on ympärillä runsaasti", psykologi Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta sanoo.
Hissi ja rullaportaat ovat sopiva paikka ahdistuksen noidankehään. Käytös muuttuu vaivautuneeksi samaa tahtia kuin väenpaljous kasvaa. Silloin hississä tuijotetaan tiukasti kattoon tai pannaan kädet puuskaan.
"Niskaan hengittävän tai ostoskärryillä nilkoille ryntäävän voi pyytää kohteliaasti perääntymään. Koskettaminen keskustelun aikana on suomalaisille vierasta ja siitä saa mainita, jos se häiritsee", Helena Valonen neuvoo.
Alennusmyyntimeressä hengästyy se, joka yrittää edetä vastavirtaan. Taiga-instituutin johtavan psykologi Riitta Wahlströmin mukaan suomalaisessa kulttuurissa on vain vähän kokemuksia siitä, miten ollaan tiivisti.
"Se tekee meistä kömpelöitä julkisissa tilanteissa ja tungoksessa", Wahlström toteaa.
Monissa muissa kulttuureissa läheisyysetiketti on erilainen ja esimerkiksi amerikkalaiset taputtelevat toisiaan puhuessaan. Tällä he varmistavat sen, ettei vieras ole hyökkäävä. Japanissa koskettaminen puolestaan on lähes kiellettyä.
Wahlströmin mielestä suomalaisessa reviiritietoisuudessa on jälkiä myös Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta, jolloin syntyi kulttuurin itsesuojelu.
