Oulu Paksu- ja peräsuolisyöpien seulontoja suunnitellaan aloitettaviksi vuonna 2004. Alkuvaiheessa mukana on todennäköisesti yksi tai useampi sairaanhoitopiiri, mikäli kunnat ovat halukkaita osallistumaan seulontaohjelmaan. Vielä ei ole tehty päätöksiä, missä sairaanhoitopiireissä seulontoja aletaan tekemään.
Seulontaohjelman toteuttamisesta laaditaan parhaillaan suunnitelmaa, joka valmistuu syksyyn mennessä.
Sen jälkeen sairaanhoitopiirien kunnat päättävät, haluavatko ne tarjota kuntalaisille seulontamahdollisuuden. Laissa ei ole velvoitetta seulontojen järjestämiseen.
Seulonta on edullista, sillä yksi testi maksaa noin 3,4 euroa. Jatkotutkimukset nostavat kustannuksia, mikä ei tietysti ole kuntien rahakirstujen vartijoiden mieleen. Koko väestön laajuisilla seulonnoilla arvioidaan säästettävän yli sata ihmishenkeä vuodessa.
Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, seulontaohjelma toimii täydessä laajuudessaan vuonna 2008.
Ulosteen veritestillä tehtävillä seulonnoilla tutkittaisiin aluksi 60-69-vuotiaita miehiä ja naisia. Tässä ryhmässä ilmenee eniten uusia syöpätapauksia. Mikäli veritestissä näkyy viitteitä sairaudesta, henkilö kutsutaan jatkotutkimuksiin.
Luultavasti seulontoja laajennetaan jossain vaiheessa alkavaksi jo yli 55-vuotiaista, sanoo Syöpäsäätiön erikoistutkija, lääketieteen tohtori Nea Malila.
Malilan mukaan jatkotutkimukset kannattaa luultavimmin keskittää paikkoihin, joissa on riittävästi kapasiteettia ja ammattitaitoa pääasiassa tähystyksinä tehtäviin jatkotutkimuksiin, esimerkiksi keskussairaaloihin. Miten jatkotutkimukset käytännössä järjestetään, on vielä täysin avoinna.
Jatkotutkimusten järjestäminen on suurin ongelma. Ihmiset eivät voi odottaa kovin kauan jatkotutkimuksiin pääsyä, joten pitää miettiä, miten se parhaiten hoidetaan, Malila sanoo.
Seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Seulontaan osallistuville lähetetään kotiin kirje, jonka mukana on testiliuska. Ulosteesta otetaan näyte testiliuskaan, joka postitetaan tutkimuslaboratorioon. Jos näytteestä löytyy verta, kutsutaan henkilö jatkotutkimuksiin.
Seulontoja suositellaan
Suolistosyöpien seulontojen aloittamista suositellaan vastikään valmistuneessa Stakesin alaisen FinOhtan tutkimuksessa. Ennen laajoja seulontoja toteutetaan suppeampi pilottivaihe, jolla selvitetään seulonnan vaikuttavuutta ja käytännön toimivuutta.
Oulun yliopistollisen sairaalan aistielinten ja syöpäsairauksien tulosyksikön johtaja, professori Taina Turpeenniemi-Hujanen suhtautuu seulontojen aloittamiseen positiivisesti. Hän uskoo, että syövän varhainen toteaminen on potilaan etu. Oysissa ei kuitenkaan vielä ole tehty päätöksiä seulontoihin osallistumisesta.
Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksessä kannatetaan seulontojen aloittamista pienin varauksin. Puheenjohtaja, professori Kalevi Kiviniitty pitää seulontoja hyödyllisinä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Hän uskoo, että myös maksumiehiksi joutuvissa kunnissa löytyy halukkuutta toimintaan.
Täytyy tosin muistuttaa, että esimerkiksi mammografiaseulonnoissa monet kunnat noudattavat vain minimisuosituksia, Kiviniitty huomauttaa. Syöpäyhdistys ei ole aktiivisesti edistämässä suolistosyöpäseulontoja. Yhdistyksessä odotetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä ohjeita.
Yleistyvä syöpätyyppi
Paksu- ja peräsuolisyövät eli kolorektaalisyövät ovat lisääntyneet 1960-luvulta alkaen. Uusia tapauksia ilmenee yli 2000 vuodessa. Noin puolet sairastuneista menehtyy.
Suomessa näitä syöpätyyppejä on vähemmän kuin muissa maissa keskimäärin, mutta meillä lähestytään pohjoismaista tasoa. Kaupungeissa suolistosyöpiä on enemmän kuin maaseudulla. Paksusuolisyöpä on naisten toiseksi yleisin syöpä ja miehillä kolmanneksi yleisin.
Taudin toteaminen varhaisessa vaiheessa parantaa hoitoennustetta merkittävästi. EU:n Syövän ehkäisemisen neuvoa-antava komitea on suositellut ulosteen veritestien käyttämistä suolistosyöpien seulonnassa.
Seulontoja ei vielä tehdä missään laajamittaisesti. Pilottivaiheessa seulontojen toimivuutta selvitetään muun muassa Norjassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa.
