Syksyllä 2001 avatun Kemin-Tornion moottoritien piti saada lopullinen kulutuskerroksensa kesällä 2002, mutta tiessä esiintyneiden ongelmien vuoksi se lasketaan vasta tulevana kesänä. Viime kesän työksi jäi vedenpitävän "katon" tekeminen, mikä tarkoitti ohutta, vettä läpäisemätöntä bitumikerrosta. Tämä ylimääräinen kerros maksoi tielaitokselle pari miljoonaa euroa.
Eristekerros jouduttiin tekemään, koska tien pinta päästi talvisen suolaveden sisälle rakenteisiin. Siellä vesi jäätyi eli laajeni, rikkoi rakenteita ja pukkasi tienpintaan täristäviä töyssyjä.
Uuden tien rapistuminen tuli yllätyksenä, samoin sen syyt. Tehdyssä selvityksessä ongelmien todetaan liittyvän liialliseen tiesuolan käyttöön. Se aiheutti jäätymisvaiheessa jäälinssien muodostumista sidottuun kerrokseen ja kerroksen rikkoutumista. Laajeneminen aiheutti lisäksi paikoittaisia pituushalkeamia.
Talvella 2001-2002 suolaa käytettiin moottoritiellä 440 tonnia eli tien jokainen neliömetri sai talven aikana 1,8 kilon suolalastin. Suolauskertoja oli 94. Lapin läänissä käytetään suolaa keskimäärin 3,8 tonnia kaistakilometriä kohden, Kemi-Tornion moottoritie sai ensimmäisenä talvenaan 13 kiloa kaistakilometrilleen.
Insinööri Kalevi Luiro Lapin tiepiiristä arvioi suolan käytön olleen yläkantissa, joskin hoitourakoitsija voi olla toista mieltä." Bitumipäällyste kestää pelkän suolan, mutta suolan sulattaessa jäätä syntyy suolavettä. Pitoisuuden laskiessa suolavesi jäätyy yleensä alle kymmenessä asteessa. Itseensä suolavettä imenyt päällyste käyttäytyy sitten kuin routiva maa".
Viime talven säät olivat kuitenkin myös poikkeukselliset. "Joulun aikaan oli pari kolme viikkoa hurjaa pakkasta, sitten tuli muutaman päivän vesisade ja taas muutaman asteen pakkaset", Luiro on tutkinut moottoritiealueen lämpötiloja. "Jäätymis-sulamiskertoja saattoi olla tien pinnassa jopa 60-70 ja kun kertoja on riittävän paljon, tulee vaurioita."
Pilalle moottoritie ei Kalevi Luiron mukaan silti suinkaan ole mennyt. "Viime kesänä laskettu pinta pitää veden poissa rakenteista ja kuormituskestävyydeltään tie täyttää kaikki uuden tien vaatimukset." Täksi talveksi hoitourakoitsija sai ohjeet harkitummasta suolankäytöstä ja suolatun hiekan käytöstä liukkauden torjunnassa.
Uuden tien talviaikaisia vaurioitumisia on tapahtunut takavuosina muun muassa Helsingin seudulla. Luiro epäilee samaa aiheuttajaa, joskaan tapahtunutta ei vielä osattu tutkia kuten tänä päivänä. Vastaavia, erittäin kalliita vaurioita on tapahtunut viime vuosina myös Ruotsissa ja Kanadassa. Sen vuoksi onkin esitetty ajatus, että liukkauden torjuntaan käytettyjen kemikaalien aiheuttamista vaurioista järjestettäisiin kansainvälinen tutkimusohjelma. Sen tavoitteena olisi tuottaa selkeitä ohjeet materiaaleille ja kunnossapidolle.