Etelä-Kuusamon vanhojen metsien suojelualueen sisälle jääneistä arvokkaista erämaavesistä lähes puolet on siirtymässä valtion omistukseen.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja vedet omistavan Kuusamon yhteisten vesialueiden kalastuskunnan edustajien neuvotteluissa on haarukoitu vesistöjen vaihto ja kulkuoikeudet.
Yhteisten vesialueiden kalastuskunta on valmis luopumaan yli 30 lammesta, joiden yhteispinta-ala on noin 300 hehtaaria. Osakkaiden omistukseen ja käyttöön jäisi edelleen 23 vesialuetta, joilla on pinta-alaa 550 hehtaaria.
Esimerkiksi Näränkävaaran alla lainehtiva Laattaja on jäämässä Kuusamon yhteisten vesialueiden kalastuskunnan omistukseen. Suojelualueen yksi suurin vesistö on kooltaan noin 80 hehtaaria.
Kuusamon yhteisten vesialueiden kalastuskunnan puheenjohtaja Kyösti Aikkila sanoo, että kalastuskunnan ensisijaisena tavoitteena on saada korvaukseksi valtion osuudet Kitka- ja Oulankajoista. Tässä vaiheessa vaihtovesistä tai muistakaan korvauksista ei ole yksityiskohtaisesti sovittu.
"On lähdetty siitä, että kalavettä saataisiin tilalle", Aikkila sanoi.
Kalavedet on tärkein korvausmuoto siksi, että kalastuskunnassa on tuoreen laskennan mukaan peräti 13 000 osakasta. Suojelussa menetettävien alueiden hyvitysn yhtä arvokkailla vesistöillä olisi yksinkertaisin tapa korvata menetykset osakkaille.
Hankala asetelma
alusta saakka
Niin sanotun ison kalastuskunnan ja valtion neuvottelut ovat takunneet pahasti alusta saakka. Kalastuskunta säikähti aluksi, että valtio hamuaa samaan läjään myös sen omistukset Kuusamon tärkeimmiltä vapakalastusvesistä, Kitka- ja Oulankajoelta. Nyt niistä keskustelu on rauennut.
Iso kalastuskunta vaihtoi vuosi sitten puheenjohtajan ja sihteerin.
Kyösti Aikkilan mukaan neuvottelut ovat edenneet valtion ja kalastuskunnan kesken rakentavasti. Siksi tuloksia voidaan esitellä nyt osakkaille. Vesien vaihtoa koskevista suunnitelmista kerrotaan osakkaille parin viikon kuluttua yksityiskohtaisesti.
Aikkilan mukaan valtio on tullut vastaan myös erämaalampien kulkua koskevissa ratkaisuissa. Jos niistä ei kuitenkaan päästä kalastuskuntaa tyydyttävään ratkaisuun, neuvottelut lopetetaan ja vesistöjen kulun turvaavien rasitteiden määrääminen annetaan Maanmittauslaitoksen tehtäväksi. Suojelualueella liikenteestä koituvista haitoista teetetään myös arvio riippumattomalla osapuolella.
Osakkaat ovat
vallankahvassa
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen on tyytyväinen ensimmäisen vaiheen neuvottelutulokseen.
Hänen mukaansa nyt on päästy vasta ensimmäisen kerran luokittelemaan vesistöt suojelullisesti tärkeysjärjestykseen.
Kaakinen sanoo, että neuvottelun tulokset kalastuskunnan puolesta vahvistava tai hylkäävä osakaskokous tekee kauaskantoisen päätöksen. "Jos luokittelusta päästään yhteisymmärrykseen, se on aivan ratkaiseva asia."