Pääkirjoitus

Suo­je­luun mallia ete­läm­pää

Raahen rakentamista koskevassa Kalevan tietoiskussa maanantaina nousi esiin useita hyvin perusteltuja näkemyksiä siitä, millaisten nuottien mukaan uudisrakentamisen ja liike-elämän tarpeet sekä vanhojen rakennusten suojelu voitaisiin kaupungissa sovittaa yhteen.

Raahen rakentamista koskevassa Kalevan tietoiskussa maanantaina nousi esiin useita hyvin perusteltuja näkemyksiä siitä, millaisten nuottien mukaan uudisrakentamisen ja liike-elämän tarpeet sekä vanhojen rakennusten suojelu voitaisiin kaupungissa sovittaa yhteen.

Yksi tilaisuuden kiinnostavimmista näkökohdista kuultiin Oulun yliopiston yliassistentilta Kalle Reinikaiselta. Hän totesi, että jos puu-Raahen kaltainen kaupunginosa sijaitsisi Etelä-Suomessa, se olisi haluttu ja vetovoimainen alue. Reinikainen esitti arvion, jonka mukaan Pohjois-Suomessa puukaupunkien suojelu on ongelmallisempaa kuin etelässä ruotsinkielisellä alueella.

Tutkijan näkemys tulee helposti osoitetuksi todeksi. Riittää, kun lähtee ajamaan Raahesta tai Oulusta sata tai kaksisataa kilometriä etelämmäksi. Lähimpänä vastaan tulevat sellaiset paikat kuin Kokkolan Vanhakaupunki eli Neristan ja Pietarsaaren Skatan alue. Ne ovat tätä nykyä suureksi osaksi taiten kunnostettuja kaupunginosia, jotka houkuttelevat uusia asukkaita, turisteja ja myös alueen arvon ymmärtävää yritystoimintaa.

Jos ruotsinkielisyyden kriteeriä hiukan löysää, etelämpänä matkan varrelle osuvat monet samantyyppiset paikat, vaikkapa Uudenkaupungin keskusta ja Unescon maailmanperintökohde Vanha Rauma.

Näillä paikoilla ei ole sallittu enää viime vuosina vanhan rakennuskannan purkamista kuin aivan poikkeussyistä.

Paikkakunnan kieli ei tietenkään ratkaise sitä, miten vanhaa arvostetaan. Hyvin säilyneitä vanhoja kaupunkikeskuksia tai -alueita on myös puhtaasti suomenkielisellä alueella. Enemmänkin kyse on asenteesta, perinteiden kunnioituksesta ja suhtautumisesta menneiden sukupolvien kätten jälkeen. Kuten tietoiskussa todettiin, suojelun raja kulkee pään sisällä. Maan ruotsinkielisillä alueilla nämä asiat ovat yhä suuremmassa arvossa kuin suomenkielisillä alueilla.

Kaikissa mainituissa Raahen ja Oulun eteläpuolisissa kaupungeissa on käyty aikanaan keskustelu, jossa vanhaa on luonnehdittu muun muassa korjauskelvottomaksi ja vähäarvoiseksi. Kokkolan Neristaniinkin kaavailtiin muutamia vuosikymmeniä sitten uusia asuin- ja liiketaloja. Nyt sellaisten perääminen tuntuisi täysin käsittämättömältä.

Oulussa pahimmat virheet vanhan kaupunkikuvan hävittämisessä tehtiin jo vuosia sitten, eikä siitä ole vieläkään otettu oppia. Raahessa pelissä on yhä paljon. Siellä mitataan nyt päättäjien arvostuksia vanhan ja uuden sovittamisessa yhteen.