Natura 2 000-verkon suojelualueita on ehostettu viime vuosina ahkerasti, mutta rakentamiseen tarjolla olevista EU:n Life-varoista on todellisuudessa pystytty hyödyntämään vain murusia Suomessa.
Ympäristöneuvos Seppo Vuolanto ympäristöministeriöstä sanoo, että suojelualueiden kunnostusprojekteja on toteutunut vähemmän siksi, ettei niiden omarahoitusosuuksia ole saatu kuntoon.
Life-projektien budjeteista puolet rahoitetaan EU:n varoista. Toinen puoli on saatava kasaan omarahoituksena.
"Suomi on hakenut ja saanutkin rahaa, mutta paremminkin olisi voinut mennä", Seppo Vuolanto sanoi.
EU:n Life-rahastosta on jaettu varoja vuodesta 1992. Suomi pääsi hyödyntämään niitä 1995, jäsenyyden alkaessa. Euroopassa Natura-alueita on rahoitettu 15 prosenttia suojelualueiden pinta-alasta.
Vuolannon mukaan tilannetta kuvaa hyvin se, että Suomessa luku on vain muutamia prosentteja.
Luontorahoja
yli 30 miljoonaa
EU:n komission ympäristöosaston suomalainen Life-asiantuntija Pekka Järvilehto kertoo, että kaikkiaan kotimaahan on saatu luontorahoja 34 miljoonaa euroa.
Niillä on aloitettu kaikkiaan 44 erilaista suojelualueiden kunnostusprojektia.
Luonnonsuojelualueiden ja ympäristön rahoituksessa tulevaisuus on myös auki.
Järvilehdon mukaan Life-rahasto loppuu kuluvan kauden päättyessä 2 006. EU:n budjettikuviot ovat vielä ratkaisematta, minkä vuoksi uudistukset ovat vielä arvailua.
Pekka Järvilehto arvioi, että luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon painotukset kasvavat lähivuosina. Siksi rahaa odotetaan löytyvän myös enemmän.
"EU:n parlamentissa on käsiteltävä erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, mutta Lifen kaltaisia varoja ei todennäköisesti enää tule", Järvilehto sanoi.
Hänen mukaan luontorahoituksessakin yhtenä mallina on heitetty kansallista pottia.
TE-keskus
tärkeä tukija
Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelujen aluepäällikkö Timo Eskola huomauttaa, että isojen projektien omarahoituksen järjestäminen on hankalaa.
Eskolalla on kokemusta kahdesta isosta suunnitelmasta: Syötteen kansallispuiston perustamisesta sekä tänä vuonna päättyvän Litokairan-Olvassuon aapasuoerämaiden kunnostusprojektista.
Aapasuoerämaiden kunnostus maksaa kaikkiaan 1,7 miljoonaa euroa. Budjetista puolet saatiin Pudasjärven, Puolangan, Ranuan ja Utajärven kunnilta sekä Pohjois-Pohjanmaan Te-keskukselta.
Eskolan mukaan etenkin rakentamiseen TE-keskuksen kautta saatu tuki on ollut ratkaiseva. Ongelmana on kuitenkin se, että TE-keskukset tekevät budjettinsa vuodeksi ja projektit kestävät useita vuosia.
"Rahoitusta hakiessa joutuu aina ottamaan riskin", Timo Eskola sanoi.
Litokairaan keskiviikkona tutustuneet Seppo Vuolanto ja Pekka Järvilehto pitivät Suomen eteläisimpien aapasoiden suojeluprojektin tuloksia esimerkillisinä.
"Alueita on saatu monenlaiseen käyttöön, vaarantamatta suojelua", Seppo Vuolanto kehui.