Helsinki Professori Alpo Rusia ja hänen veljeään Jukka Rusia koskevan vakoiluepäilyn esitutkinta-aineisto saattaa tulla julkiseksi. Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski on valmis käsittelemään koko jutun avoimesti, ellei löydy erityisiä syitä salata aineisto lain perusteella osin tai kokonaan. Julkistamisen kannalla on myös Alpo Rusi tukijoineen.
Suojelupoliisi luovutti maanantaina valtionsyyttäjälle esitutkintapöytäkirjan, joka on liitteineen yli 1 500-sivuinen. Entisen Itä-Saksan eli DDR:n arkistoista paljastuneen koodin "XV/11/69" epäillään luovuttaneen turvallisuusministeriö Stasin ulkomaantiedustelulle HVA:lle vuosina 1969-77 salaisia asiakirjoja, jotka käsittelivät muun muassa ulkosuhteita, kauppapolitiikkaa ja elinkeinoelämää.
Rautakoski pyytää ulkoministeriöltä lausuntoa siitä, onko vanhojen asiakirjojen salassapidolle enää perusteita. Esitutkinta-aineiston julkisuudesta päättää Rautakoski itse, jos hän ei nosta jutussa syytteitä. Jos oikeuteen päädytään, julkisuudesta päättää tuomioistuin eli tässä tapauksessa Helsingin hovioikeus.
Ulkoministeriön mukaan perusteita ainakaan vanhojen asiakirjojen salassapidolle ei näyttäisi olevan, koska epäillystä vakoilusta on kulunut niin kauan. Julkisuuslain mukainen viranomaisasiakirjojen yleinen salassapitoaika on 25 vuotta. Määräaika voi olla pidempi vain erikseen säädetyissä poikkeustapauksissa tai valtioneuvoston erillisellä päätöksellä.
- Jos asiakirjat ovat meillä, perustetta salassapidolle tuskin enää on. Sitä en tiedä, onko syyttäjän tai tuomioistuimen näkökulmasta jotain muuta perustetta, kun asiakirjat ovat siellä eri yhteydessä kytkettynä syyteaineistoon, tietohallintojohtaja Martti Favorin ulkoministeriöstä arvioi.
Stasi-selvitykset ohi
Suojelupoliisi on tältä erää saanut päätökseen yli kolme vuotta kestäneet Stasi-selvityksensä, jotka saivat alkunsa, kun Stasin niin sanottu Sira-rekisteri avautui 1990-luvun lopulla. Nimikearkistosta seulottiin, minkätyyppistä aineistoa HVA sai kultakin suomalaiselta tietolähteeltään ja minkälaista vahinkoa toiminnalla aiheutettiin Suomelle.
Kymmenkunta tapausta johti jatkotutkimuksiin. Kunkin osalta tutkittiin, olivatko alkuperäiset luovutetut asiakirjat löydettävissä ja oliko koodin taakse kätkeytyvä henkilö tai henkilöt selvitettävissä. Useimmissa tapauksissa joko kaikki kriteerit eivät täyttyneet tai rikos oli selvästi vanhentunut.
- Yksi tapauksista erottui kuitenkin selvästi muista niin toiminnan keston, laadun kuin tietoluovutusten määränkin suhteen, suojelupoliisin operatiivisen osaston päällikkö Petri Knape kertoo.
Knape ei nimeä epäiltyjä, mutta toteaa koodin XV/11/69:n taakse kätkettyjen henkilöyksien tulleen selvitetyiksi. Tämän lähteen epäillään luovuttaneen HVA:lle tietoja peräti sata eri kertaa, kun muilla tietolähteillä luovutuskertoja oli korkeintaan kymmenkunta.
Alpo Rusi kiistää vakoilun
Professori Alpo Rusi on julkisuudessa useaan otteeseen kiistänyt syyllistyneensä vakoiluun. Hän on myös arvellut Stasin ja sen suomalaisten yhteyshenkilöiden olleen mukana asiakirjojen väärennyksessä, jonka uhriksi hän on joutunut.
Hänen veljensä Jukka Rusi ei ole kommentoinut tapausta julkisesti.
Valtionsyyttäjän tavoin Alpo Rusi ja hänen tukimiehekseen ryhtynyt Olli Rehn (kesk.) ovat esitutkinta-aineiston julkistamisen kannalla. Rehn uudisti vaatimuksensa tiistaina julkisuuteen toimittamassaan lausunnossa, jossa hän vakuuttaa, että "aineisto kokonaisuudessaan osoittaa selkeästi Alpo Rusin syyttömyyden".
Alpo ja Jukka Rusia epäillään törkeästä vakoilusta. Siitä tuomitaan vähintään neljä vuotta vankeutta, enimmäisrangaistus on elinkautinen.