Suo­je­lu­oh­jel­mat val­mis­tu­vat

Vanhojen suojeluohjelmien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla on valmistumassa. Vuonna 2008 hankittiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita valtion omistukseen tai perustettiin yksityisiä suojelualueita yhteensä noin 1 453 hehtaaria.

Valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma vahvistettiin vuonna 1982. Liminganlahti on Suomen arvokkaimpia lintuvesiä.
Valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma vahvistettiin vuonna 1982. Liminganlahti on Suomen arvokkaimpia lintuvesiä.

Vanhojen suojeluohjelmien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla on valmistumassa. Vuonna 2008 hankittiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita valtion omistukseen tai perustettiin yksityisiä suojelualueita yhteensä noin 1 453 hehtaaria.

"Jäljellä on reilu samanmoinen", laskee Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen.

Se ei ole enää paljon, sillä suojeluohjelmien yhteenlaskettu pinta-ala on lähes 120 000 hehtaaria. "Se on ollut maakunnista suurin urakka", Kaakinen toteaa.

Erillisiä ohjelmia on soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojelemiseksi. Myös kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelma luetaan vanhoihin suojeluohjelmiin.

"Soidensuojeluohjelma on ollut pinta-alallisesti merkittävin. Lintuvesien suojeluohjelma on puolestaan aluevastuun kannalta tärkein, sillä Pohjois-Pohjanmaalla on viisi Suomen tärkeintä lintuvettä", Kaakinen kuvaa maakunnan erityispiirteitä.

"Toki soitakin on täällä paljon. Myös Koillismaan vanhat metsät ovat valtakunnallisesti merkittäviä", Kaakinen lisää.

Valtioneuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita on hankittu valtiolle 1970-luvulta alkaen.

"Vasta 1990-luvun puolivälissä saatiin rahoitusohjelma ja toteuttaminen jämäköityi, mutta 30 vuotta tässä on kaikkiaan puuhasteltu", Kaakinen huokaa.

Vanhat suojeluohjelmat saadaan Pohjois-Pohjanmaalla toteutettua vuoden 2009 aikana. Alueellisesti eniten töitä on jäljellä Hailuodossa.

"Siellä on pirstoutunut tilusrakenne ja valtava määrä tiloja. Kun jokaisen tilanomistajan kanssa täytyy neuvotella, oli alue puoli tai sata hehtaaria, on työmäärä suuri."

Viime vuonna rahaa ja valtion vaihtomaita suojeluohjelmien toteutukseen käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä noin miljoonan euron arvosta. Koko maassa luonnonsuojelualueiden korvauksiin käytettiin 30,6 miljoonaa euroa.

Luonnonsuojelualueverkoston kehittämisen painopiste siirtyy tulevaisuudessa vanhojen suojeluohjelmien toteutuksesta maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvaan metsien suojeluun keskittyvään Metso-ohjelmaan. "Metso pääsee täyteen laajuuteensa ensi vuonna", Kaakinen ennakoi.

Metson virallisempi nimi on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma. Tässä Etelä-Suomi ymmärretään ulottuvan myös Pohjanmaalle, Oulun läänin länsiosiin ja Lounais-Lappiin, joissa metsiensuojeluverkoston ja talousmetsien luonnonhoidon kehittämisen tarve arvioidaan suureksi.

Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen. "Nämä kohteet täydentäisivät suojelualueverkkoa hyvin nimenomaan maakunnan länsiosissa", Kaakinen huomauttaa.

Pohjois-Pohjanmaalla Metso-ohjelmaa on jo pikkuhiljaa toteutettu ja suojelupäätöksiäkin on tehty. "Tämän vuoden puolella tehdään metsäväen kanssa yhteistyösopimus, että metsänhoitoyhdistykset omilla kanavillaan markkinoisivat ohjelmaa", Kaakinen kertoo.

Metson puitteissa tehtävän suojelun hehtaarimääristä ei tässä vaiheessa ole vielä arvioita. Kaakinen on kuitenkin optimistinen. "Kysyjiä ja yhteydenottoja on ollut paljon ja ilmapiiri on ollut myönteissävytteinen."

Ilmoita asiavirheestä