Maan laajin yksityismetsiin kohdistunut vanhojen metsien suojelukiista on kadonnut julkisuudesta lähes tyystin, mutta Kuusamossa sen leima näkyy metsätaloudessa vielä vuosikymmenet.
Vuonna 1994 alkaneeseen suojelukahakkaan odotetaan vihoviimeistä sinettiä Korkeimmalta oikeudelta ensi vuoden alussa.
Keskeneräisestä kiistasta huolimatta Kuusamon yhteismetsä on valmistautunut uuteen aikaan jo kolmisen vuotta, laatimalla Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen uuden metsäsuunnitelman.
Pian valmistuva metsäsuunnitelma on yhteismetsän historiassa laatuaan kolmas.
Se luo metsänhoidolle pelisäännöt seuraavaksi 20 vuodeksi, joita tarkennetaan matkan varrella.
Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Toivo Heikkilä kertoo, että metsäsuunnitelman maastotyöt saatiin valmiiksi kesällä.
Koko toiminnan runkona oleva paperi tuodaan osakkaiden hyväksyttäväksi ensi keväänä ja sen mukaan ryhdytään elämään "suojelun jälkeistä aikaa" ensi vuoden toukokuun alussa.
Yhteismetsät toimivat tehokkaasti
Isojaon jälkeen perustetut yhteismetsät mielletään usein ajastaan jääneiksi kolhooseiksi. Yksityismetsien omistusmuoto, jossa osa tilasta on lohkaistu yhdeksi isommaksi, ammattilaisten hoitamaksi kokonaisuudeksi on nousemassa kovempaan arvoon. Muutos johtuu siitä, että yhä useampi metsäomistaja asuu kaupungissa ja vieraantuu omaisuudestaan. Metsien jääminen oman onnensa nojaan johtaa yleensä siihen, että niiden hoito heikkenee. Tämän vuoksi vuosikymmenien varrella metsistä saatava tuotto putoaa rajusti.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen aluepäällikkö Pekka Kylmänen sanoo, että yhteismetsät toimivat koko maassa tehokkaasti.
Hän ottaa esimerkiksi pudasjärveläisen Pärjänsuon yhteismetsän, jonka metsien kasvu on 30 vuodessa kolminkertaistunut ja hakkuut on voitu kaksinkertaistaa.
"Yhteismetsät ovat oiva esimerkki siitä, mihin suunnitelmallisella metsätaloudella päästään. Kuusamon yhteismetsä kattaa viidenneksen koko maan yhteismetsien pinta-alasta ja siellähän luvut ovat vielä aivan omaa luokkaansa.", Kylmänen sanoi.
Selkäranka
ei katkennut
Vaikka vuosia vellonut metsäkiista haukkasi yhteismetsän parhaita alueita suojeluun peräti 13 500 hehtaaria, joilla oli puuta 1,4 miljoonaa kuutiota, selkäranka metsätaloudelta ei katkennut kokonaan.
Juuri valmistuneiden tietojen perusteella yksistään Kuusamossa yhteismetsän mailla huojuu vielä hakattavaa 3,3 miljoonaa kuutiota, 75 000 hehtaarin alalla.
Suomussalmelta 1980-luvun lopulla Kitkanniemen suojelun korvauksiksi valtion antamilla reilun 8 000 hehtaarin mailla puuta on reilut 600 000 kuutiota.
Kylmäsen mukaan luvut ovat tarkkoja, sillä laskenta perustuu yhteismetsän maille tehtyihin 71 metsikköön, joilla 142 koealaa.
Kuusamossa yhteismetsän vuosikymmenien metsänhoidon tulokset näkyvät hyvin tuoreesta metsäsuunnitelmasta. Puuta oli 40 vuotta sitten tehdyn ensimmäisen suunnitelman mukaan reilut neljä miljoonaa kuutiota. Suojeluun menneet kuutiot huomioituna puumäärä on lisääntynyt, vaikka samana aikana puuta on hakattukin lähes neljä miljoonaa kuutiota.
"Oulusta monet pienet osakkaat soittelivat, että kaikki alueetko ne menivät suojeluun", Kuusamon yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi naurahtaa.
Hakkuita on pakko vähentää
Suojelu jätti kuitenkin syvät arvet monelle suunnalle, sillä hakkuut joudutaan supistamaan vuodessa noin 70 000 kuutioon. Ennen puuta korjattiin vuosittain lähes 100 000 kuutiota.
"Yhteismetsä hävisi, mutta suojelussa hävisi myös talouselämä" Jäkäläniemi muistuttaa.
Maaoikeuden ratkaisun mukaan yhteismetsä on saanut korvauksia reilut 23 miljoonaa euroa.
Jäkäläniemen laskelmien mukaan rauhoituksissa koko metsätalouden ketju menetti 50 miljoonan euron potin.