KALAJOKI
Rahjan saariston Natura-alueen suojelu on käytännössä toteutettu EU-rahoitteisen Life-hankkeen avulla. Vuonna 1997 aloitettu ja vuoden vaihteessa päättynyt hanke on tuonut alueelle rahaa peräti noin kaksi miljoonaa euroa.
"Pääperiaatteena on, että sekä luonnonsuojelullisia arvoja että käytön kulttuuria palautetaan saaristoon. Kolmas keskeinen tavoite on mahdollistaa retkeilyyn liittyvä alueen kestävä käyttö", biologi Eero Laukkanen linjaa.
Saariston luontoarvot ovat kiistattomat: Rahjasta on kirjattu peräti 18 Naturan luontodirektiivin mukaista luontotyyppiä sekä 11 lintudirektiivin liitteen I mukaista lajia. Ilman suojelua niiden säilymistä uhkaisivat erityisesti voimakas loma-asuntorakentaminen ja lisääntyvän ohjaamattoman matkailun aiheuttamat häiriöt.
Saaristossa on ennestään noin 160 lomamökkiä, joista osa on perinteisiä kalastusmajoja. Ne kuuluvat osana saaristoluontoon.
Toisaalta saaristossa on vanhan hyötykäytön synnyttämiä perinnemaisemia, joiden säilyminen on turvattava, koska perinteiset käyttömuodot ovat loppuneet. Tähän tavoitteeseen liittyvät muun muassa rantojen raivaukset ja laiduntaminen.
Rahjan saariston Life-hanke on ollut erittäin mittava, ja sitä on voimakkaasti myös vastustettu. Paikallisilla asukkailla ja maanomistajilla on ollut Naturaa kohtaan suuria epäluuloja ja pelkoja. 8 400 hehtaarin Natura-alueen noin 1 750 hehtaarin maapinta-alasta 580 hehtaaria oli hankkeen alussa yksityisomistuksessa. Hankkeen päättyessä siitä 85 prosenttia oli joko ostettu valtiolle tai rauhoitettu sopimuksilla.
"Tämä hanke on vaatinut valtavasti keskusteluja paikallisten asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Yksi keskeinen tavoite onkin ollut oikean tiedon lisääminen", Laukkanen kertoo. Tutkimusten mukaan asukkaiden kielteiset asenteet suojelua kohtaan ovat lieventyneet.
Yksi tärkeä tekijä on ollut se, että perinteisiä saariston käyttömuotoja metsästystä, kalastusta ja marjastusta ei merkittävästi rajoiteta. Loma-asutuksen rajoitukset ovat olleet suurin kynnyskysymys.
Life-hanke on siirtänyt saariston suojelun ohjelmista käytäntöön. Isoja hankkeita ovat olleet muun muassa suojelualueiden hankinta valtiolle ja rauhoitussopimusten teko, veneilyreittien merkitseminen maastoon ja kartalle, rantautumispaikkojen, tulentekopaikkojen, vierasmajojen ja opastuskeskuksen rakentaminen sekä luonnonhoitotyöt.
Retkeilyreitistöjen merkitsemisellä ei tähdätä suurten turistivirtojen ohjaamiseen saaristoon, vaan tarjotaan kiinnostuneilla mahdollisuus tutustua alueeseen.
Massaturismin estää jo saariston vaikeakulkuisuus. Reitistöjen tarkoitus on myös ohjata liikkumista rasitusta parhaiten kestäville alueille.
Toinen suuri edistysaskel on tietomateriaali, jota hankkeen aikana on saaristosta laadittu. Suuren kartan sisältävä alue-esite on saanut laajasti kiitosta ja sitä käytetään mallina muissakin Natura-kohteissa Euroopassa. Oppimateriaalia esimerkiksi leirikouluja varten on runsaasti aina saaristoa esittelevästä videoelokuvasta alkaen. (SK)