Pudasjärveläinen Jaakko Kaukko oli mukana sekä Siuruan että Kollajan altaita vastustavissa suojelutoimikunnissa alusta saakka. Kaukko muistelee, että taistelu Kollajan altaasta oli pahimmillaan melkoista sotaa.
"Me suojelijat emme voineet pitää puhelinta seinässä öisin, kun tuli tappouhkauspuheluita kiivaimmilta rakentajilta. Silloisella kirkonkylällä käytiin joskus jopa kimppuuni", Kaukko muistelee 1980-luvun kiihkeimpiä vuosia.
Pudasjärven Ikosenniemellä asuvan Yrjö Ahosen talo olisi jäänyt veden alle keskelle allasta, jos 40 vuotta sitten suunniteltu Siuruan allas olisi rakennettu. Silti hän oli aikoinaan sen rakentamisen kannalla, ja hän kannatti myös Kollajan allasta.
Ahonen sanoo, että asukkaat saivat neuvoteltua hyvät korvaukset Siuruan altaan alle jäävistä taloista ja maista.
"Silloin tuntui, että rakentavat ne sen altaan kuitenkin. Nyt tuntuu, että on sentään hyvä, että saamme yhä asua täällä", Ahonen sanoo.
Hän toimi Pudasjärven valtuustossa aktiivisesti vesirakentamisen puolesta, koska hankkeilla olisi ollut valtava merkitys kunnan taloudelle ja työllisyydelle.
"Kunta olisi päässyt osakkaaksi Kollajan voimalaitokseen ja saanut sähköä osakashintaan. Pudasjärvi oli niihin aikoihin tosi pahassa jamassa, ja koskiensuojelulaki oli paha pettymys", Ahonen sanoo.
PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja on työskennellyt vuosikymmeniä Iijoki-hankkeissa.
Ylisaukko-oja muistelee, että silloin, kun Siuruan allasta suunniteltiin, vastustus ja keskustelu eivät olleet kovin kuohuvia.
"Minulla ei jäänyt mieleen, että asukkaiden vastustus olisi silloin paljon näkynyt", hän miettii.
Kollaja-hankkeen aikana Pudasjärven kunta perusti poliittisesti kattavan työryhmän, mutta allasalueen asukkaiden edustajia siinä ei ollut mukana.
"Se oli selvä virhe, kun asiaa ajattelee nyt. Jos silloin olisi osattu harjoittaa samanlaista vuoropuhelua asukkaiden kanssa kuin nykyään, lopputulos olisi saattanut olla ihan toinen", Ylisaukko-oja arvelee.
Vuoden 1987 alussa hyväksyttiin koskiensuojelulaki, joka esti Kollajan altaan ja voimalan rakentamisen. Lain pääarkkitehti oli silloinen ympäristöministeri Matti Ahde (sd.).
"Voimayhtiöt olivat silloin erittäin, erittäin aggressiivisesti liikkeellä. Se ei ollut mikään helppo ratkaisu. Onneksi eduskunnan enemmistö viisaudessaan näki kauas", Ahde muistelee.
Hänen mukaansa sekä koskiensuojelulaki että aikaisemmin ympäristöministeriön perustaminen olivat erittäin kovia poliittisia vääntöjä.
Erityisesti keskusta vastusti molempia. Kokoomuksen johto oli eri linjoilla kuin ministeriön kannalle asettunut eduskuntaryhmä.
Yrjö Ahonen ei innostu Kollajan altaan uudesta tulemisesta. Hänen mielestään pelkkä allas ei ole riittävän tuottava. Kaunis jokiuoma menisi kuitenkin pilalle.
"Vanhan ukon ennustus: Kollajaa ei tulla rakentamaan. Pohjolan voima hukkaa taas kerran valtavasti energiaa asiaan", Ahonen sanoo.