Suo­je­li­jat pet­tyi­vät neu­vot­te­luun

Pohjois-Suomen hakkuukiista jatkuu entisellään. Perjantaina Metsähallituksen isännöimä kokous Vantaalla oli suuri pettymys luonnonsuojelijoille, jotka olisivat halunneet jo päästä puusta pitkälle vanhojen metsien suojelussa.

Suomen luonnonsuojeluliitton puheenjohtaja Heikki Simola oli pettynyt neuvotteluihin.
Suomen luonnonsuojeluliitton puheenjohtaja Heikki Simola oli pettynyt neuvotteluihin.

Vantaa Pohjois-Suomen hakkuukiista jatkuu entisellään. Perjantaina Metsähallituksen isännöimä kokous Vantaalla oli suuri pettymys luonnonsuojelijoille, jotka olisivat halunneet jo päästä puusta pitkälle vanhojen metsien suojelussa.

"Mistään ei päätetty yhtään mitään, seuraavasta kokouksesta ei sovittu, mutta kaikki osapuolet ilmoittivat olevansa valmiita jatkamaan keskusteluita", Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen sanoi kokouksen jälkeen.

Luonnonsuojelijat olisivat halunneet vastakaikua esitykselleen työryhmästä, joka tarkastelisi uudelleen Pohjois-Suomesta noin 100 000 hehtaaria suojelematonta metsää.

Esityksen antoivat WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto, jonka puheenjohtaja Heikki Simola muistutti, että koko aluetta ei silti tarvitsisi suojella. Osa tarkasteltavasta alasta on jo hakattukin.



"Mahdoton esitys"


Neuvottelua johtanut kansallisen metsäneuvoston puheenjohtaja Aarne Reunala sanoi, että suojelijoiden vaatimus oli mahdoton toteuttaa perjantain kokouksessa. Käytännössä esitys tarkoitti tuon noin 100 000 hehtaarin moratoriota eli rauhoitusta hakkuilta väliaikaisesti.

Reunala sanoi, että metsäneuvosto on ainoa oikea osoite, jossa tämän luokan asioita päätetään. Sitä johtaa maa- ja metsätalousministeri ja siellä valmistellaan koko valtakunnan metsäpolitiikkaa.

Metsähallitus ei esimerkiksi itse voisi päättää mittavasta hakkuukiellosta, minkä vuoksi Reunalakin piti suojelijoiden syyttelyn osoitetta yllättävänä. Hän ihmetteli myös suojeluvaatimusten uutta osoitetta: Pohjois-Suomea.

"Kansallisessa metsäohjelmassa, jossa luonnonsuojelujärjestötkin ovat olleet mukana, on sovittu, että suojelun painopiste on etelässä", Reunala sanoi.



Ylä-Lappi kiinnosti


Kiista juontaa juurensa vuoteen 1996, jolloin valtioneuvosto hyväksyi Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman. WWF ja luonnonsuojeluliitto jättivät ohjelmaan eriävän mielipiteen.

"Ohjelma oli riittämätön, koska se ei tarkastellut esimerkiksi Ylä-Lappia ollenkaan. Siksi meillä olisi nyt halua yhteistyöhön", luonnonsuojeluliiton Heikki Simola sanoi perjantaina.

Hän kuitenkin pettyi, koska yhteistä näkemystä ei löytynyt.

Metsäneuvoston puheenjohtaja Aarne Reunala puolestaan ihmetteli, miksi luonnonsuojelijat eivät jättäneet silloin eriävää mielipidettä vanhan metsän käsitteestä.

Yksi hakkuukiistojen syypää onkin tämä käsite, kun valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus käsittää vanhan metsän eri tavoin kuin luonnonsuojelijat.



Avoimuutta halutaan


Vantaalla pidetyssä kokouksessa olivat mukana myös Metsähallitukselta kuitupuuta ostavat paperiteollisuuden edustajat ja heiltä suuria määriä paperia ostavat saksalaiset kustantamot.

Saksalaiset toivoivat, että ympäristöjärjestöt saisivat suuremman roolin päätöksissä, jotka koskevat vanhoja metsiä. Tuo suurempi rooli miellyttäisi ainakin Greenpeacea.

"Haluaisin, että Metsähallitus kertoisi avoimesti, mille alueille se on suunnitellut hakkuita seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Sen jälkeen ympäristöjärjestöt sitten voisivat katsoa, onko hakkuiden kohteena arvokkaita alueita", Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen sanoi.

Ilmoita asiavirheestä