Suo­ja­säät hei­ken­tä­neet ve­sis­tö­jen jäitä

Viime aikojen suojasäät ovat heikentäneet vesistöjen jäiden paksuutta maan etelä- ja keskiosissa.

Viime aikojen suojasäät ovat heikentäneet vesistöjen jäiden paksuutta maan etelä- ja keskiosissa. Sen sijaan pohjoisessa jäät ovat vahvistuneet pakkasten ansiosta.

Maan eteläosissa lumi on sulanut jäiltä, ja niiden päällä on yleisesti vettä. Vettä voi olla myös paksun lumikerroksen alla lumen painettua vettä jäälle.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) jäänmittauspisteissä järvien jäät olivat tämän kuun puolivälissä maan etelä- ja keskiosissa 25–40 sentin ja Lapissa 40–55 sentin paksuisia.

SYKE muistuttaa, että jään tai joen paksuus saattaa vaihdella hyvinkin paljon vesistön eri kohdissa. Suojasäät ovat heikentäneet jäitä siellä, missä jäät ovat muutenkin heikoimmillaan: virtapaikoissa, salmissa sekä ojansuu- ja lähdealueilla.

Ohueksi jää jäi joulukuun pakkasten jälkeenkin myös eräillä suurilla selillä, jotka jäätyivät umpeen viimeiseksi.

Normaalia ohuempaa jää on myös siellä, mihin lumen kinostuessa on syntynyt tavallista paksumpi lumikerros. Pitkän suojasään vallitessa jää heikkenee sulamalla niin alta kuin päältäkin.

Yleensä järvien ja jokien jäät ovat paksuimmillaan maalis–huhtikuun vaihteessa, jolloin jäät ovat etelä- ja keskiosissa keskimääräisenä vuonna 40–50-senttisiä ja pohjoisessa 50–80-senttisiä.

Ilmoita asiavirheestä