Suo­ja­la­se­ja osataan jo käyttää

Ihmiset käyttävät yhä enemmän suojalaseja ampuessaan uuden vuoden raketteja. Turvatekniikan keskus (Tukes) on teettänyt parina viime vuonna tutkimuksen lasien käytöstä, mutta yli-insinööri Harri Roudasmaa Tukesista suhtautuu vastauksiin hieman kriittisesti.

Ihmiset käyttävät yhä enemmän suojalaseja ampuessaan uuden vuoden raketteja. Turvatekniikan keskus (Tukes) on teettänyt parina viime vuonna tutkimuksen lasien käytöstä, mutta yli-insinööri Harri Roudasmaa Tukesista suhtautuu vastauksiin hieman kriittisesti.

"Luulen, että kyselyissä vastataan vähän yläkanttiin myönteisesti. Ihmiset eivät kehtaa sanoa, että olivat humalassa, eivät käyttäneet suojalaseja eivätkä lukeneet käyttöohjeita", Roudasmaa toteaa.

Lähes 40 prosenttia kyselyihin vastanneista kuitenkin kertoi käyttäneensä laseja tai ainakin antaneensa suojalasit lapsilleen.

Oulun aseen omistaja Risto Kangastalo vahvistaa, että suojalasit ja sytytystikut tekevät tänä vuonna hyvin kauppansa.



Padat suosittuja rakettien rinnalla


Ilotulitteita on nykyään saatavilla montaa eri tyyppiä. Perinteisten rakettien lisäksi myyjien hyllyillä komeilee esimerkiksi tähtipommeja, roomalaisia kynttilöitä ja suihkupommeja. Tuotteiden railakkaat nimet ovat maahantuojien tai valmistajien keksimiä.

Tämän vuoden suosikiksi Risto Kangastalo nimeäisi erilaiset padat, jotka tekevät kauppansa suurten rakettien kanssa hyvin.

"Patojen ampuminen onnistuu ahtaammassakin paikassa eikä ole pelkoa, että kepit lentävät naapureiden ikkunoista sisään", Kangastalo perustelee.



Tutkitutkin tuotteet voivat pettää


Vahinkoja sattuu Harri Roudasmaan mukaan eniten pienempien tuotteiden kanssa. "Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä niiden vaaroja, niitä ammutaan kädestä ja niillä leikitään kaksintaisteluja. Valitettavasti usein silmävahinkoja sattuu juuri sivullisille, jotka eivät ole osanneet varautua tilanteeseen", hän pahoittelee.

Ilotulitetuotteet tutkitaan puolustusvoimien teknisessä tutkimuslaitoksessa Ylöjärvellä.

"Lain mukaan kaikki kuluttajailotulitteet pitää olla testattuja ja Tukesin hyväksymiä. Jonkin verran laittomia ja tarkastamattomia tulitteita voi maahan tulla turistimatkoilta Venäjältä ja Virosta. Ilotulitteisiin tulisi kuitenkin aina suhtautua varovasti, koska laatupoikkeamia voi olla jonkin verran tarkastetuissakin tuotteissa", Roudasmaa huomauttaa.



Yli kymmenen miljoonaa taivaalle


Ilotulitealan liikevaihto vuositasolla Suomessa on Roudasmaan mukaan yli kymmenen miljoonaa euroa.

"Se on aika iso pläjäys tähän yhteen pyhäyöhön suhteutettuna. Nythän alan merkittävin myynti tapahtuu", Roudasmaa tuumaa.

Keskiverto-ostaja laittaa rakettiostoksiinsa kolmisenkymmentä euroa. "20 euron rakettipaketti ei oikein riitä, mutta 50-100 euron ostokset ovat jo harvinaisempia", Risto Kangastalo toteaa.

Jos haluaa paukutella ja ampua raketteja muulloin kuin uutena vuotena, siihen täytyy anoa lupa pelastuslaitokselta. Vuodenvaihteessa ilotulitteiden ampuminen on sallittua aattoillasta kello 18:sta uuden vuoden päivään kello kuuteen saakka.



Hiukkaspitoisuudet voivat nousta


Suurempaa ilmastollista haittaa rakettien ampuminen uuden vuoden yönä ei aiheuta. Hiukkaspitoisuudet nousevat etenkin tyynellä pakkassäällä, mutta nousu on tilapäistä. Herkimmille pienikin hiukkaspitoisuuksien nousu voi kuitenkin aiheuttaa yskää, nuhaa ja hengitysoireita.

"Jätelain mukaan tahallinen roskaaminen on rikos, joten jokaisen paukuttelijan pitäisi itse siivota jälkensä maastosta", palvelupäällikkö Ilona Suppanen Oulun Jätehuollosta muistuttaa.

Ilmoita asiavirheestä