Maaseudulla kerrottiin muutama vuosi sitten ovelta ovelle kierrelleestä kauppiaasta, joka myi yksin asuville vanhuksille kokonsa puolesta suurperheen ruoanlaittoon tarkoitettuja kerroskattiloita. Mummoja houkuteltiin ostamaan tuote, johon heillä ei ollut tarvetta.
Äskettäin eräs nainen kertoi, että hänen dementoituneelle äidilleen myytiin puhelimitse eteläsuomalaiselta luomutilalta huomattava määrä jouluglögiä. Luomutila ei suostunut ottamaan takaisin kiitokuljetuksen vanhukselle tuomaa glögilastia elintarvikelakiin vedoten. Kuluttajaneuvojan kehotuksesta nainen aikoi palauttaa lähetyksen, mutta muistamaton vanhus oli ehtinyt avata siitä eräitä pulloja. Niinpä nainen joutui lopulta maksamaan 43 euron glögilaskun.
Vanhustentaloja kierrellyt kauppias ehti myydä ikäihmisille puolenkymmentä ajovaloilla ja muulla monipuolisella tekniikalla varustettua pölynimuria ennen kuin Oulun kuluttajaneuvoja pääsi väliin. Hintavaa ja painavaa imuria myytiin vanhuksille, jotka eivät sellaista tarvinneet eivätkä ikänsä vuoksi edes sellaista voineet käyttää.
Huumeiden vastustamistyötä tekevä yritys uhkasi 85-vuotiasta naista perintätoimistolla, ellei hän maksa 63 euron karhulaskuaan. Vanhus oli kieltäytynyt yrityksen lupaamasta lehdestä näkövammansa vuoksi, mutta hänelle lähetettiin postitse seinäkalenteri. Vanhusta oli hänen muistinsa mukaan taivuteltu huumeiden vastaisen työn tukemiseen tavalla, jota hän ei jaksanut vastustaa.
Vanhuksen lähipiiri järkyttyi kuultuaan yritykseltä, että erääntynyt lasku vapaaehtoisesta tukemisestakin voidaan viedä ulosottoon! Sellainen oli kuulemma yrityksen toimintatapa. Vanhuksen omaisen kyselyihin yrityksessä suhtauduttiin kyseenalaistavaksi ja asiattomasti.
Yksin asuvat huonomuistiset vanhukset ovat turvattomia lipeviä kauppamiehiä vastaan. Puhelimitse ja kotiovella tarjotaan tavaroita, joita vanhus ei koskaan muulloin ostaisi tai olisi ajatellut koskaan ostavansakaan kaupasta. Hyvän supliikin omaava myyntimies saattaa tahallaan johdatella vanhusta niin, että hän kokee myyjän jopa vieraakseen, jonka kanssa kauppakin sujuu luontevasti. Yleensä omaiset pääsevät väliin ja joutuvat selvittelemään kauppaan liittyviä tapahtumia usein kuluttajaneuvojan avulla. Silloin tutkitaan, onko vanhus itse ollut aloitteellinen kaupan syntymisessä. Vanhus on voinut haluta vaikkapa ikkunaremontin ja tehnyt sitä koskevan sopimuksen, mutta hänen omaisensa ovat asiasta ehkä toista mieltä.
Kuluttajasuojalain mukaan etä-ja kotimyynnissä tehty kauppa voidaan perua 14 vuorokauden sisällä syytä ilmoittamatta. Perumisoikeutta perustellaan sillä, että kotimyynnissä tavaraa tarjotaan yllättäen ja päätös on tehtävä nopeasti. Etämyynnissä puolestaan ostaja ei voi tutustua tavaraan sitä ostaessaan. Kauppa voidaan peruuttaa myös silloin, jos vanhuksen voidaan todistaa olevan harkintakyvytön ja tätä seikkaa on käytetty kauppaa tehtäessä hyväksi.
Puhelimitse ja postitse tapahtuvalta suoramarkkinoinnilta voi suojautua ilmoittamalla puhelimitse tai kirjeitse siitä Suomen Suoramarkkinointiliittoon. Sen jäsenyrityksiltä edellytetään liiton hyväksymien eettisten normien noudattamista kauppatavoissa. Suojautuminen tällä tavalla on kuitenkin vain osittaista, sillä eettisiä normeja eniten tarvitsevat tuskin ovat liiton jäsenyrityksiä.
Vanhusten hyväksikäytön estäminen onkin jopa mahdotonta. Ainakin, jos avaa kauppiaalle ovensa tai puhelinnumero on julkisessa puhelinluettelossa.