Pudasjärven Yli-Siuruan Niittysuolla on soviteltava askeleet varoen, ettei horjahtaisi pitkin pituuttaan veden valtaamaan saraikkoon.
Suolla kahlaava ryhmä etenee märässä maisemassa kuitenkin hyvillä mielin, sillä vesi on noussut suolle suunnitelmien mukaan.
Viiden hehtaarin laajuinen avosuo rämereunuksineen toimii nimittäin nyt pintavalutuskenttänä. Suolle johdetaan ympäristön ojitus- ja maanmuokkausalueiden vedet puhdistumaan ennen kuin päätyvät lähistöllä virtaavaan Siuruanjokeen.
Kesällä tehty kenttä ei ole uusi keksintö. Uutta siinä on kuitenkin se, että toteutus on metsätoimijoiden ja ympäristökeskuksen yhteistyötä. Maa-alue on valtion, mutta sinne voidaan johtaa valumavesiä myös yksityismailta.
"Olemme vuodesta 2001 saakka miettineet menetelmiä, joilla joen tilaa voidaan parantaa. Tällaiset ratkaisut ovat yksi keino päästä tuloksiin", projektipäällikkö Kaisa Vähänen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta sanoo.
Ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä ovat Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus ja Pudasjärven metsänhoitoyhdistys.
Sata paikkaa
kentille
Metsähallituksen Pudasjärven metsätiimillä on kokemuksia pintavalutuskentistä jo 15 vuoden ajalta.
Myös yksityismaille kenttiä on toteutettu - joskus vähän tietämättäkin: ojat vain on kaivettu niin, että vedet päätyvät avosoille.
Sitä ennen kiintoaineita on otettu talteen laskeutusaltailla, lietekuopilla ja ojakatkoksilla.
Siuruanjoen valuma-alueella pintavalutuskenttiä tultaneen toteuttamaan jatkossa lisää. Sopivia paikkoja ainakin on runsaasti.
Ympäristökeskuksen suunnittelija Eero Hartikainen tutki viime ja tänä vuonna pääuoman ja sen sivuhaarojen tuntumasta 400 kohdetta, joista sata käy pintavalutuskentäksi joko sellaisenaan tai hieman käsiteltynä.
"Kohteet merkitään metsätalouden toimijoiden paikkatietojärjestelmiin, eli ne ovat suunnittelijoiden käytettävissä silloin, kun esimerkiksi kunnostusojitushankkeet tulevat ajankohtaisiksi."
Paikat on valittu tietenkin niin, ettei käyttöön otettaessa mikään metsälakikohde turmellu tai yksikään uhanalaislajin esiintymä vaarannu.
Ojittamaton suo paras
Ympäristökeskuksen biologin Pekka Hynnisen mielestä pintavalutus on yksi tehokkaimmista vesiensuojelutoimista, ja sopii etenkin Siuruanjoen kaltaisille suovaltaisille valuma-alueille.
"Ojittamaton suo soveltuu tarkoitukseen parhaiten. Veden liike hidastuu ja vedet leviävät laajalle alueelle, jolloin kiinto-aines pääsee laskeutumaan. Kasvit käyttävät veden ravinteita ja ravinteita jää myös turpeeseen, jossa rauta ja alumiini sitovat niitä."
Pintavalutuskentän kasvillisuus tulee muuttumaan, mutta se vain lisää luonnon monimuotoisuutta, kenttämies Timo Kerälä sanoo.
"Monin paikoin koivu ja leppä valtaavat alaa kosteikoissa. Ne ovat hyviä suoja- ja ravinnonsaantipaikkoja muun muassa kanalinnuille."
EU:n tukemassa Siuruanjoki kuntoon -yhteishankkeessa joen tilaa parannetaan lisäksi muun muassa sisäistä kuormitusta vähentämällä.
Lähellä Yli-Iin rajaa olevaa Saunajärveä on tehokalastettu vuodesta 2001 lähtien ja nuottaus jatkuu kuluvanakin syksynä: tavoitteena on poistaa särkeä ja pikkuahventa vähintään 5 500 kiloa.