Monia taitoja vaativaa, suntion perinteikästä ammattia kohtaan on jälleen kiinnostusta: koulutusohjelma on suosituimpien joukossa Järvenpään seurakuntaopistolla.
Ammattinimike on vanha, ja se on käytössä ainoastaan kirkon piirissä. Nykyään käytetään usein myös vahtimestarin nimikettä. Tehtävien monipuolisuus näkyy siinä, että suntioksi voidaan kutsua esimerkiksi seurakuntamestaria, kirkonpalvelijaa, hautausmaan hoitajaa, haudankaivajaa, vahtimestaria, siivoojaa ja seurakuntaemäntää.
Suntio on seurakunnan käytännön tehtäviin palkattu henkilö, jonka työkenttä on hämmästyttävän laaja. Tärkeimpiin suntion tehtäviin kuuluu kirkkotilan valmistelu jumalanpalvelusten viettämistä varten ja jumalanpalvelusten käytännön järjestelyt.
Yhteistyö suntion ja muiden kirkon virassa olevien henkilöiden välillä on lisääntynyt viime vuosina jumalanpalvelusten järjestämisessä. Koko suntion työ tähtää siihen, että jumalanpalvelukset ja muut seurakunnan tilaisuudet toimivat. Siksi suntion on tärkeää tuntea evankelis-luterilaisen uskon sanoma.
Ennen kaikkea tässä ammatissa kohtaa ihmisiä eri elämäntilanteissa, sillä suntion puoleen käännytään ongelmatilanteissa ja käytännön järjestelyissä. Monesti suntio saa olla myös sielunhoitajana, esimerkiksi hautajaisjärjestelyjen yhteydessä.
Suntio voi myös suunnitella seurakunnan toimintaa ja taloutta, toimia esimiehenä, hoitaa kiinteistöjä, siivousta ja hautausmaita. Monitaiturin on lisäksi hyvä tuntea urut ja tietää tarvittaessa historiallisten esineiden huoltamisesta.
Kati Laukkonen on toiminut suntiona Tuusulassa kaksi vuotta. Hän kertoo, että parasta työssä on juuri monipuolisuus. Laukkosen mukaan työ on itsenäistä, mutta toisaalta yhteistyötä muiden kirkon työntekijöiden kanssa on paljon.
Suntion työssä on jännite hengellisen ja käytännönläheisen puolen välillä. Palveluammatin vuorovaikutustaidot ihmisten ymmärtämisessä ja kohtaamisessa ovat vastapainoa kiinteistön tai hautausmaan huollolle. Suntion työn jälki on seurakunnan käyntikortti.
Muutoksia suntion työhön on tuonut ostopalvelujen käyttö. Suntiot voivat myös itse perustaa yrityksen ja myydä esimerkiksi kiinteistönhuoltopalveluita muuallekin kuin seurakunnalle.
Suntioksi voi kouluttautua oppisopimuksella. Tutkinto suoritetaan näyttökokeilla. Koulutukseen liittyy kaksi pakollista osuutta ja yksi valinnainen osuus, joka määrittelee erikoistumisalueen.
Ensimmäinen pakollinen osuus käsittelee jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia ja seurakunnallisia tilaisuuksia. Toinen osuus on seurakunnan kiinteistöt ja viheralueet. Valinnaiset osuudet ovat hautausmaat ja kiinteistöt, ruokapalvelu ja viihtyisyys ja yrittäjyys.
Ikähaitari koulutukseen hakeutuneilla on noin 30-50 vuotta. Mukana on pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka haluavat suorittaa virallisen tutkinnon, mutta myös niitä, jotka haluavat vaihtaa ammattia. Ammattitutkinto astui voimaan vuonna 2000, ja koulutus kestää 1,5-2 vuotta. Suntion koulutusta järjestetään Järvenpäässä, Jyväskylässä ja Raudaskylässä.
Suntioiden ammattiyhdistys on Kirkonpalvelijat ry, joka on Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liiton SVTL ry:n jäsen. Kirkonpalvelijat ry on perustettu 1934, ja sen jäsenlehti Kirkonpalwelija täyttää tänä vuonna 50 vuotta.