Sun Microsystemsille avoin lähdekoodi on tärkeää. Ohjelmistojätti on avannut vuoden alussa Suomessakin julkaistun Solaris 10 -käyttöjärjestelmän lähdekoodia kehittäjien käyttöön, ja käyttöjärjestelmän voi ladata itselleen ilmaiseksi. Sunin Suomen toimitusjohtaja Jarmo Kuusivuori kertoi keskiviikkona yhtiön näkemyksistä avoimen lähdekoodin merkityksestä it-alalla.
"Esimerkiksi Oulun kaltaisessa kaupungissa, jossa on paljon teknistä osaamista ja paljon innovaatioita on myös tärkeää kannustaa niitä. Jos kehittäjät joutuvat ostamaan lisenssit ja kehittämään uusia sovelluksia maksua vastaan, se syö suuren osan investoinneista lähtökuopissa", Kuusivuori selvittää.
"Sun haluaa nimenomaan edistää uusia innovaatioita avaamalla lähdekoodia. Sitä kautta syntyvistä tilaisuuksista monet eivät varmasti johda mihinkään, mutta jotkut johtavat, ja niistä syntyy uutta liiketoimintaa."
Sun on avannut viisi miljoonaa riviä Solariksen lähdekoodia ja 1 600 patenttia ohjelmistokehittäjien käyttöön. Kehittäjillä on myös tietyt oikeudet avoimen lisenssin alla kehittämiin tuotteisiinsa, mikä ei ole aina itsestäänselvyys.
Kuusivuoren mukaan Sun on onnistunut teknologiayhtiö, mutta huono markkinointiyhtiö.
"Monet pitävät suurempaa melua open source -hankkeistaan kuin me, vaikka olemme suuri patenttien luovuttaja."
Lähellä, mutta näkymätön
Sama tuntuu myös yleensä Sunin tuotteissa. Yhtiö on tunnettu laitevalmistaja, ohjelmisto- ja käyttöjärjestelmävalmistaja, mutta etupäässä julkishallinnon, terveydenhuollon, yliopistojen ja suuryritysten piirissä.
"Harmi kyllä harva kuluttaja tietää, että olemme myös täällä ja täällä", Kuusivuori sanoo ja kaivaa taskustaan matkapuhelimen ja lompakostaan sirullisen luottokortin. Sunin Java-teknologiaa löytyy arkipäivän tuotteista myös joistain dvd-soittimista, kopiokoneista ja autoista.
"Olemme hoitaneet markkinointimme sikäli huonosti, että vaikka olemme yhtä lähellä kuluttajaa kuin vaikka Microsoft, olemme näkymättömiä."
Solariksen tekeminen tunnetuksi avaamalla lähdekoodia on yksi keino, jolla vahvistetaan käyttöjärjestelmän asemaa. Ilmaisen käyttöjärjestelmän bisneslogiikan mukaan raha tulee myydystä raudasta eli esimerkiksi palvelimista ja tuesta. Osaava yritys voi valita omat ratkaisunsa, Sun tukee eri alustoja ja käyttöjärjestelmiä, mutta yhtiö lähtee siitä, että se voi tarjota erinomaiset ratkaisut. Muuten ei tule kauppaa.
Monet ovat kritisoineet Sunin toimia ja sanoneet, että tarjolla on liian vähän liian myöhään, ja että kyseessä on tehoton keino houkutella kehittäjät vahvan jalansijan saaneen Linuxin parista Sunin teknologian luo. Microsoft ja Sun sopivat veriset kiistansa miljardikorvauksilla viime vuonna, ja yhtiöt tuovat tuotteitaan lähemmäksi toisiaan yhteistyössä - analyytikkojen mukaan yhtiöt näkevät Linuxin suurempana uhkana kuin toisensa.