Luvanvaraisten kaasusumuttimien kirjo on suuri; tarjolla on niin sanottujen pippuri- tai paprikasumuttimien lisäksi esimerkiksi kyynelkaasu- ja muita kaasusumuttimia. Poliisin myöntämien sumutinlupien määrä on pysynyt samana viime vuosina, kertoo sisäministeriön arpajais- ja asehallintoyksikön ylitarkastajaa Teuvo Tiilikainen.
"Uusia sumutinlupia on myönnetty keskimäärin 2 300 vuodessa. Tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni näistä on yksityisten hakemia ja kuinka moni niin sanottuja yhteisölupia. Yksityishenkilöillä on luultavasti sumutteita kuitenkin käytössään enemmän kuin yhteisöllä", Tiilikainen sanoo.
Yhteisölupaa voi hakea esimerkiksi terveyskeskus. Sumuttimia on käytössä muun muassa poliiseilla, vartijoilla, taksinkuljettajilla ja ravintoloiden ovimiehillä. Lupa poliisilta haetaan aina viideksi vuodeksi kerrallaan.
Kuka tahansa ei sumutinta saa, vaan yksityisellä henkilöllä on oltava riittävät perusteet luvan saamiseksi. "Pelkäksi perusteeksi ei riitä, että pelkää esimerkiksi kulkea pimeiden puistojen läpi, vaan henkilön täytyy pystyä osoittamaan olevansa konkreettisesti uhattuna", Tiilikainen kertoo.
Tiilikaisen mukaan esimerkiksi eron jälkeen pariskunnan toiselle osapuolelle saatetaan myöntää sumutinlupa, jos entinen puoliso on todistettavasti käyttäytynyt uhkaavasti.
Kaupungilla toisenlaiset keinot
Vielä muutama vuosi sitten Oulun kaupungin yksiköissä oli käytössä kaasusumuttimia. Kaupunki on kuitenkin luopunut sumuttimista kokonaan, kertoo työyhteisöpäällikkö Anne Paakkari.
"Sumuttimet vanhentuivat ja niiden käyttö olisi vaatinut henkilökunnan jatkuvaa koulutusta. On olemassa riski, että sumuttimen käytöstä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Mielestäni henkilökunnan tehtävänä on ensisijaisesti palvella, eikä painia asiakkaiden kanssa", Paakkari arvioi.
Hänen mukaansa turvallisuudesta esimerkiksi terveyskeskuksissa huolehditaan ennen kaikkea käyttämällä vartijoita ja erilaisia logistisia järjestelyjä. Esimerkiksi käytävillä kulku yritetään suunnitella sellaisiksi, ettei kukaan henkilökunnasta joudu uhkaavassa tilanteessa umpikujaan.
Hätävarjelua vai sen liioittelua?
Oikeudessa puidaan silloin tällöin tapauksia, joissa hyökkääjää vastaan puolustautunut joutuu selvittämään puolustautumiskeinojaan. Oulun poliisin vanhempi konstaapeli Erkki Keränen muistuttaa kuitenkin, että kaikki puolustautumiskeinot ovat sallittuja, jos esimerkiksi raiskauksen uhka on todellinen.
"Silloin saa huutaa, raapia, purra ja potkia. Jos esimerkiksi 120-kiloinen korsto tarttuu kiinni 40-kiloiseen naiseen, naisella ei ole muuta vaihtoehtoa. Erilaisten laukussa kuljetettavien äänentoistolaitteiden tehosta en tiedä, mutta esimerkiksi hiuslakka tai muu suihkepullo voi olla tehokas karkottaja. Mitä tahansa pamppuja ei saa kassissa kuljettaa", Keränen muistuttaa.
Laki kieltää myös kuljettamasta esimerkiksi teräasetta mukana julkisella paikalla ilman perusteltua syytä.
"Puistoja ei kannata pelätä, eikä missään nimessä pidä ajatella niin, että kaikkien naisten pitäisi mennä itsepuolustuskurssille pystyäkseen kulkemaan kaupungilla yksin öiseen aikaan."