Niin isännöitsijät kuin muutkin kiinteistöalan ammattilaiset kurssittavat parhaillaan kilvan työntekijöitään ja taloyhtiöiden hallitusten jäseniä tulevan asunto-osakeyhtiölain edellyttämiin uudistuksiin.
Eduskunta päättää isosta lainsäädäntöuudistuksesta marras-joulukuussa ja lain pitäisi tulla voimaan heinäkuussa. Markkinoille ennakoidaan jo kaikenkarvaisia rahastajia.
Ensi kevään yhtiökokoukset hoidetaan entisen lain mukaan, vakuuttaa lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä.
"Mutta tässä olisi sellainen siirtymäsäännös, että jos joku haluaa toimia uuden lain mukaan, niin voisi jo tehdä uuden lain mukaisia päätöksiä jo ensi keväänä", Jauhiainen kertoo. Päätökset voitaisiin kuitenkin panna vasta heinäkuussa käytäntöön.
"Kyse on siitä, miten nykyinen hyvä tapa (hoitaa taloyhtiötä) saadaan vähemmän asioihin perehtyneiden, tietämättömien ja mahdollisesti jopa välinpitämättömimpienkin mieleen", Jauhiainen ennakoi lain tuovan yhtiöihin suunnitelmallisuutta
"Tärkeintä on, että hallitukset ja osakkeenomistajat patistetaan toimimaan viisaalla tavalla. Suomessahan varallisuus keskittyy kiinteistöihin", toteaa Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luoto. Hän tuoreistaa juuri lain pohjalta 130-sivuista opasta asunto-osakeyhtiöiden hallitusten käyttöön.
Tuleva laki terävöittää hallituksen tehtäviä, mutta vaatii myös osakkailta entistä enemmän huolellisuutta, Luoto kiteyttää.
"Taloyhtiötä ei pysty johtamaan summamutikassa."
Korjauksiin
40 senttiä neliöltä
Tosin menee varmaan useampi vuosi, ennen kuin uutta lakia toteutetaan niin kuin on tarkoitettu. Totuttelua vaatii etenkin määräys siitä, että talohallituksen on selvitettävä yhtiökokouksessa viiden vuoden korjaustarve.
"Se tarkoittaa isompia korjauksia, ei huoltoja ja pikkumaalauksia", Luoto tarkentaa.
"Jokaisen taloyhtiön pitää miettiä, mikä on omistajien yhteinen tahto ja mille talon kanssa ruvetaan. Halutaanko sitä pikkuhiljaa laittaa parempaan kuntoon vain halutaanko, että 20 vuoden päästä pannaan matalaksi koko talo ja kaatopaikalle. Sekin voi olla viisasta."
Pohjois-Suomessa hoitokustannukset ovat taloyhtiöissä nyt keskiverrosti kaksi euroa neliöltä kuukaudessa. Summasta noin 40 senttiä käytetään korjauksiin, tietää diplomi-insinööri Kari Päkkilä Talotutkimus Kairitek Oy:stä.
"Uusi laki antaa selkänojan hallituksille saattaa asiat osakkaiden tietoon", Päkkilä arvioi. Jos korjauksia lykätään liikaa, saattavat menot helposti tuplaantua, hän varoittaa.
"Sen vuoksi kuntoarvion tekeminen on aina paikallaan."
Kuntoarvio on
vapaaehtoinen
Lain perusteluissa viitataan kuntoarvioon. "Tilauspakkoa ei ole jatkossakaan", Jauhiainen vakuuttaa. Hän odottaa taloyhtiöiltä harkintaa, jos jossakin päin tulisi kysyntäpiikki ja hinnat nousisivat rajusti.
Toistaiseksi kuntoarvion tekijät ovat harvassa. Luodon tuntuman mukaan markkinoilla on kuitenkin jo merkkejä tulokkaista "rahan kiilto silmissä".
"Selvästi ollaan perustamassa uusia yrityksiä", Luoto varoittaa.
Kuntoarvio on silmämääräinen, mutta raportointi edellyttää tiettyä osaamista. Arvio kattaa kuvineen kaikkineen paitsi pihan ja kiinteistön ulkorakenteet myös esimerkiksi hissin ja sähkö- sekä lvi-järjestelmät.
Luoto haluaa luottaa isännöitsijöiden arvostelukykyyn siinä, ettei arviotarjonta riistäydy käsistä. "Ei pitäisi liikaa innostua, vaan ihan rauhassa ensin katsella, että tehtäisiin oikeita asioita eikä ihan kaikkiin hullutuksiin lähdettäisi."