Suomen urheiluliiton valmennusjohtaja Jarmo Mäkelä uskoo lähivuosien kertovan, kuinka satavuotiaista historiaansa lauantaina Helsingissä juhlinut Suomen urheiluliitto, SUL onnistuu yleisurheilun kehitystyössä, joka käynnistyi viime syksynä toimintastrategian uudistuksella.
-- Nyt ratkaistaan suomalaisten huippuyleisurheilun suunta, eli pysymmekö liiton historian määrittämissä kunniakkaissa asemissa, vai jatkuuko yleisurheilun hidas näivettyminen joukkuelajien puristuksessa, Mäkelä sanoo liiton vuoteen 2009 kurkottavasta toimintastrategiasta.
Mäkelä uskoo, että nykyistä kirkkaampi tulevaisuus on ammennettavissa lisäämällä ammattivalmentajien ja -ohjaajien määrää seuroissa. Mäkelän mukaan se ei voi tapahtua liiton tukea lisäämällä, vaan laadukkaasta toiminnasta on saatava käypä maksu lasten ja nuorten vanhemmilta muiden lajien tapaan.
-- Seuroissa on iso kasvun paikka. Se on seurojen uudessa toimintakulttuurissa, jossa rakennetaan vakituisia valmentajavakansseja vetämään valmennustoimintaa ja organisoimaan seurojen vapaaehtoista valmennustyötä. Ensikokemukset tästä ovat rohkaisevia, Mäkelä arvioi.
Mäkelä näkee, että seuratason ammattimaisen valmennuksen lisäämisen kärkijoukossa ovat SUL:n valtakunnallisten harjoittelukeskusten taustaseurat: Viipurin Urheilijat ja HKV Helsingissä sekä Jyväskylän Kenttä-Urheilijat, Turun Urheiluliitto, Oulun Pyrintö ja Tampereen Pyrintö kotipaikkakunnillaan.
-- Toki muitakin tässä suhteessa hyvin organisoituja seuroja on, kuten esimerkiksi Espoon Tapiot tai Esbo IF pääkaupunkiseudulla, Mäkelä muistuttaa.
Kovin tavoittein MM-kesään
Mäkelän mukaan ammattimaisen valmennuksen tarve seuroissa on kasvanut, koska vapaaehtoistoimintaan ei löydy enää väkeä kuten takavuosina. Kehitys näkyy mm. SUL:n valmennusryhmissä.
-- Kun analysoidaan 46:tta liiton kovimmassa ryhmässä olevaa sopimusurheilijaa, heistä 38 prosentilla on valmentajana isä tai aviopuoliso, eli perheyhteisöt ovat nousseet yleisurheilussakin huomattavaksi huippu-urheilun toteuttajaksi. Se on myös signaali seuramoottorin heikentymisestä, Mäkelä sanoo.
-- Perheyhteisön aseman voimistuminen on hieno ilmiö sinällään huippu-urheilun kannalta, mutta se ei yksin riitä, vaan seurakenttää (valmennusta) täytyy ammattimaistaa ja vahvistaa.
SUL:n huippu-urheilubudjetti liiton tulevalle kaudelle on 1,8 miljoonaa euroa. Liittojohtoisen valmennusjärjestelmän piirissä on noin 220 urheilijaa. Näiden tukemiseen ilman henkilökuluja menee noin miljoonaa euroa.
Vuoden 2007 yleisurheilukausi huipentuu elokuisissa MM-kilpailuissa Osakassa, jossa Suomen joukkueen tavoite on parantaa Helsingin MM-kisojen saavutusta, joka oli mitali ja neljä pistesijaa. Tarkempi mitalitavoite lyödään lukkoon joukkueen valinnan yhteydessä. Talven EM-hallikisoissa Birminghamissa ei menestystavoitetta ole.
Kovat tavoitteet on asetettu myös nuorten ja junioreiden arvokisoihin. Alle 23-vuotiaiden EM-kisoista Unkarin Debrecenistä tavoitellaan kahta mitalia ja kahdeksaa pistesijaa. Vastaavat tavoitelukemat Hollannin Hengelossa pidettävissä alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa ovat 1+5.
Alkukesän kotimainen kärkitapahtuma on juhannuksena Vaasassa käytävä Euroopan cupin ykkösliigan taisto, jossa miesten maajoukkue hakee nousua Superliigaan ja naisten joukkue sijoitusta 3--4 parhaan joukkoon.