Shanghai Kiinan terveysministeriö on aloittanut kampanjan, joka pyrkii vähentämään tarkoituksellista tyttösikiöiden abortointia. Tästä lähtien vastuuta jaetaan muun muassa erityisille perhesuunnitteluklinikoille, joiden tulee tukea tyttölasten tasa-arvoistamista poikalapsien suhteen, kertoi Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua.
Maa julkisti keväällä uudet ohjesäännöt, joka kielsi sukupuolen valitsemiseen tähtäävien aborttien tekemisen.
Uusien sääntöjen mukaan sikiön sukupuolen määrittäminen ja sen jälkeinen mahdollinen abortti on tästä lähtien sallittua ainoastaan lääketieteellisin perustein terveysviranomaisten suostumuksella. Operaatiot ovat mahdollisia vain erityisissä, paikallisten viranomaisten valitsemissa sairaaloissa.
Myöskin aborttipillereiden saatavuutta rajoitetaan. Tulevaisuudessa niiden jakelu rajoitetaan sairaaloiden ja perheensuunnittelukeskuksien kautta tapahtuvaksi.
Uusien säännösten rikkomisesta seuraa lain mukaiset rangaistukset.
Tyttövauvoja tapettu
ja jätetty heitteille
Kiinan vuodesta 1979 lähtien noudattama yhden lapsen politiikka. Maassa on siitä lähtien tehty arviolta noin 300 miljoonaa aborttia. Osa niistä on tarkoituksellisia tyttösikiöiden abortteja.
Tämän lisäksi tyttövauvoja on tapettu, myyty ja jätetty heitteille.
Koska tyttöjä syntyy vähemmän kuin poikia, myös maan sukupuolijakauma on keikahtanut pahasti vinksalleen. Tällä hetkellä arvioidaan, että jokaista sataa tyttölasta kohti syntyy 116 poikalasta.
Kiinassa onkin tällä hetkellä kymmeniä miljoonia poikamiehiä vaimoa vailla. Maaseudulla ongelma purkautuu muun muassa tyttövauvojen ja nuorten naisten ryöstämisenä ja myymisenä.
Uuden tyttösikiöiden abortoimista kontrolloivan säännöksen tarkoituksena onkin yrittää rajoittaa perinteistä poikalasten suosimista tyttölasten kustannuksella.
Sääntöjä katsotaan
läpi sormien
Kiinassa poika on perinteisesti sukunsa jatkaja ja vanhempiensa vanhuuden turva.
Perinne elää etenkin Kiinan maaseuduilla. Kaupungeissa ainokaisen sukupuolella ei ole enää suurta merkitystä. Elintason nousun myötä myös perheen merkitys muuttuu.
Maaseudulla poikalapsi on usein kuitenkin vielä lakia suurempi pakko, joten viranomaiset ovat monesti katsoneet sääntöä läpi sormien. Tai vaihtoehtoisesti heidät on voideltu lahjusrahoilla. Maalla kaksi-kolmilapsiset perheet ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus.
Maaseudulla on myös paljon "mustia lapsia" , eli lapsia joita ei ole virallisesti olemassakaan. Ilman virallisia papereita jää myös ilman peruskoulutusta, naimalupaa ja kaikkea sitä, mihin tarvitaan viranomaisten suostumus.
Kiinaan syntyi 1980- ja -90-luvuilla uusi "pikku keisareiden" sukupolvi: vanhempien ja isovanhempien pilalle lellimät perheiden pikku tyrannit. Egoistisen sukupolven vaikutuksesta yhteiskunnan ja kulttuurin muutokseen on piirrelty jo monenlaisia kauhuskenaarioita.
Maa ikääntyy myös kovaa vauhtia ja arviolta vuosina 2030-2040 joka neljäs kiinalainen on eläke-iässä.
Kattavan hyvinvointijärjestelmän puuttuessa Kiinalla onkin edessään uusi tukala kysymys. Kuka pitää huolen vanhusten armeijasta?
Kiinan päättäjät eivät ole sokeita väestöongelmansa suhteen, mutta toisaalta radikaaleja uudistuksia tuskin on tiedossa lähivuosikymmeninä.
Yhden lapsen
sääntöä höllennettiin
Maa höllensi kuitenkin yhden lapsen sääntöä vuonna 1999 ja nykyään perheen ainoana lapsena kasvaneille aviopareille sallitaan kaksi lasta. Uudesta pykälästä ei kuitenkaan ole pidetty suurta meteliä, niinpä monet ihmiset eivät edes tiedä sen olemassa olosta.
Suurempaa perhekokoa enteilee myös Kiinan talousreformi, jonka myötä on syntynyt keskiluokan ja uusrikkaiden sukupolvi. Heille toisesta tai kolmannesta lapsesta maksettava sakkoraha ei muodosta ylitsepääsemätöntä estettä.
Toisaalta elintason ja koulutuksen tason nousulla on tapana pienentää perheen kokoa ja näin on tapahtunut muun muassa länsimaistuneessa Shanghaissa.
Kiinassa on tällä hetkellä 1,3 miljardia ihmistä. Väkiluvun kasvun odotetaan tasoittuvan vuoden 2030 tienoilla 1,5-1,6 miljardiin.