Suomalaisten etäsukulaisten hanttien ja mansien pääkaupunki Hanti-Mansijsk on juhannuksen jälkeisellä viikolla EU:n ja Venäjän huippukokouksen näyttämönä.
Viralliselta nimeltään tuo kylmä ja soinen maa on nykyään Hanti-mansien autonominen alue - Ugra, venäläisittäin Jugra.
Autonmisen alueen piskuinen, 63 000 asukkaan pääkaupunki on kovasti esillä, sillä heti huippukokouksen jälkeen siellä järjestetään suomalaisugrilaisten kansojen yleiskokous. Hantien ja mansien pääkaupunki on muutenkin tunnettu konferenssien pitopaikka. Siellä järjestetään myös elokuvajuhlia.
Autonominen alue on satsannut runsaasti öljyrahojaan kyetäkseen vastaanottamaan tärkeitä länsimaisia vieraita.
Kaupunginjohtaja Andrei Buharinov on käskenyt purkaa kahdeksan huonokuntoista asuinrakennusta rumentamasta uutta kaupunkikuvaa. Siihen kuuluu useita pyramidimaisia ja kotamaisia rakennuksia, jotka ovat muistutuksena alkuperäiskansojen olemassaolosta. Muuten he eivät pääkaupungissa erotu muusta väestöstä. Venäjän kieli on heidän puhekielensä.
Hotelli Ugrien laakson lähimetsikköön nousee luksusmökkejä majapaikaksi vieraille. Siellä heitä odottavat siperialaiset perinteet köydenveto, kädenvääntö, pussitappelu, lankulla keikkuminen sekä pihlajamarjaviinan juonti.
Hanti-Mansijsk on yhä öljykaupunki. Yhdeksän miljardia tonnia raakaöljyä tuli pari viikkoa sitten täyteen.
Ugrien informaatioteknologioiden tutkimusinstituuttiin JUNIIIT:in supertietokoneella tutkitaan alueen mineraaliesiintymiä, ilmastollisia muuttujia, radioaktiivisuutta, seismologiaa ja kevättulvia.
Myös öljyvuodot ovat tarkan valvonnan kohteena. Ikiroudan sulaminen ja tulvavesien rikkomat maavallit ovat uhkana öljyputkien kestävyydelle. Instituutin tutkimusmetodien avulla voidaan määrittää öljyesiintyminen todennäköisyys ja öljyn oletettu määrä jo ennen koeporausten aloittamista, kertoo instituutin varajohtaja professori Aleksei Kamyshnikov.
Instituutin katolla komeilee jättiläismäinen satelliittikuvia vastaanottava tutka. Tehokkuudeltaan vastaavia Venäjällä on vain muutama kappale.
Hanti-Mansijskissa on myös Venäjän suurin kairasydänvarasto, jossa on tilaa miljoonalle metrille geologista kairausnäytettä. Nykyään varasto on puolillaan. Varajohtaja Pjotr Stulov kertoo, että tuhansien metrien syvyydestä kairattuja näytteitä säilytetään tutkimuksia varten niin kauan kuin öljyä porataan maasta.
Soiselle maaperälle rakennetaan Obin varrelta haetusta hienosta hiekasta öljynporausalusta.
Torneja pystytetään noin viiden kilometrin etäisyydelle toisistaan omille alustoilleen. Amerikasta asti tuodaan öljyä imevää eristehiekkaa, jota kutsuttiin siellä hydropropaaniksi. Sitä lisätään kerrokseksi hiekan joukkoon, jottei mahdollisen vuodon sattuessa öljyä pääsisi maaperään ja sitä kautta pohjavesiin, kertoo Gaspromnefthantosin öljytuotannon varapäällikkö Igor Zujevski.
Öljy on niin hanttien ja mansien kuin venäläistenkin hyvinvoinnin perusta. Jo 1990-luvun alussa hanttien heimoille annettiin maata ikuiseen käyttöön mutta ei myytäväksi. Öljy-yhtiöiden on pakko sovitella heidän maillaan. Sairaaloita pystytetään, opettajille ja lääkäreille maksetaan hyvää palkkaa, teitä rakennetaan, laivat kulkevat ja helikopterikuljetuksiakin järjestellään. Kaikki tämä on hyvitystä öljymaista.
Poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella elantonsa vuosisatoja hankkineet hantit ja mansit tuntevat kaikesta huolimatta olemassaolonsa uhatuksi ja elinympäristönä käyvän ahtaaksi.
Hanttietnografi Lidia Oljasova kertoo, että kalastajien mielestä vedet rehevöityvät. Maanviljelijät ja metsästäjät joutuvat nyt markkinoimaan tuotteensa itse, kun ennen oli sovhoosit ja kolhoosit.
Lidia Oljasova on aloittanut oman bisneksen. Hän on avannut turisteille paimentolaisten leiripaikan, jossa on kota ja perinteisiä rakennuksia ja esineistöä. Kylän lapset esittävät perinnenäytelmiä ja tansseja.