Kemi-Tornion käräjäoikeus on tuominnut kemiläisen etnisen ravintolan yrittäjäpariskunnan ehdollisiin vankeusrangaistuksiin kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.
Oikeuden mukaan ulkomaalaistaustaisille työntekijöille oli vuosien ajan maksettu vain noin kolmannes siitä palkasta, mitä heille olisi tullut työehtosopimuksen mukaan maksaa. Tapahtumat sijoittuvat vuosille 2007–2015.
Oikeus määräsi vastaajat ja yhtiön maksamaan myös mittavat korvaukset maksamatta jääneistä palkoista.
Yhdelle työntekijälle korvauksia määrättiin maksettavaksi 60 000 euroa ja toiselle 250 000 euroa. Lisäksi pariskunta tuomittiin maksamaan korvausta syrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestä.
Kahdella asianomistajana olleella työntekijällä ei ollut vaatimuksia. Heille maksamatta jätettyjen palkkojen tuottama rikoshyöty 200 000 euroa tuomittiin maksettavaksi Suomen valtiolle.
Käräjäoikeus määräsi yrittäjät kolmen vuoden pituiseen liiketoimintakieltoon. Syyttäjän
vaatimuksen yhteisösakon tuomitsemisesta käräjäoikeus sen sijaan hylkäsi.
Työntekijät tietämättömiä oikeuksistaan
Käräjäoikeus katsoi, että yrittäjäpariskunta oli asettanut työntekijänsä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväkseen heidän kansallisesta alkuperästään sekä kielitaidottomuudestaan johtuvaa tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä. Työntekijät olivat olleet riippuvaisia työnantajastaan, sillä he olivat tarvinneet työsuhteen voidakseen oleskella Suomessa. Neljästä työntekijästä kolme oli työnantajien sukulaisia.
Työntekijät olivat suostuneet esitettyihin työehtoihin saadakseen työnantajansa hakemaan heille oleskeluluvat. Toisaalta heillä ei kielitaidottomina ja suomalaista työelämää tuntemattomina ollut käsitystäkään siitä, millaisia työehtoja heihin olisi ollut sovellettava.
Käräjäoikeuden mukaan työntekijöille oli riittänyt, että heille oli annettu tietty rahamäärä kuukausittain käteen ja että heillä oli ollut mahdollisuus asua korvauksetta työnantajansa osoittamassa asunnossa ja ruokailla korvauksetta työpaikallaan.
Työntekijät saivat työnantajilta majoituksen ja oikeuden ruokailla ravintolassa, mutta siitä huolimatta oikeus katsoi heidän palkkansa olleen vain kolmanneksen sitä, mitä heille olisi tullut työehtosopimuksen mukaan maksaa.
Palkkaa siirrettiin takaisin työnantajan käyttöön
Ravintolan omistava vuonna 1976 syntynyt nainen tuomittiin lisäksi kirjanpitorikoksesta ja
törkeästä veropetoksesta. Näissä rikoksissa oli kyse siitä, kun työntekijöiden tileille maksettiin kirjallisten työsopimusten mukaista palkkaa, joka kuitenkin nostettiin takaisin omistajan käyttöön.
Ravintolan omistaja tuomittiin 1 vuoden 8 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeuteen. Hänen puolisolleen, vuonna 1973 syntyneelle miehelle, ehdollista tuomittiin 1 vuosi ja 6 kuukautta.