Oulu Kesä on sukukokousten aikaa. Suvut kokoontuvat yleensä yhteen muutaman vuoden välein.
Suomen Sukututkimusseuran esimies Markku Kuorilehdon mukaan sukukokoukset jakaantuvat selkeästi pienen piirin sukukokouksiin ja laajojen sukujen kokouksiin.
"Yleensä laajoja sukuja on enemmän itäsuomalaisissa suvuissa, joissa sama sukunimi on yhteinen nimittäjä. Esimerkiksi Kainuussa Leinoset on laaja suku, jossa on hyvin monta sukuhaaraa ja tuhatpäinen jäsenistö", Kuorilehto mainitsee.
Länsi-Suomessa tilanne on toinen. "Siellä ei aikanaan ollut pysyviä sukunimiä, joten ei myöskään syntynyt laajoja sukuja."
Usein sukukokous järjestetään suvun kotiseudulla.
"Voidaan vaikka kokoontua siinä talossa, mistä suku on lähtöisin. Sitten voidaan esimerkiksi käydä kirkossa ja viedä haudoilla kukkia", selvittää Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma.
Sukukokouksista ovat innostuneita varsinkin suuret ikäluokat.
"Sukukokoukset eivät yleensä kiinnosta naimattomia nuoria aikuisia, mutta sitten kun mennään naimisiin ja tulee jälkikasvua, huomataan, että mehän kuulutaan tietynlaiseen jatkumoon", Kuusiluoma toteaa.