Maastohiihdon suosio kuntoilulajina on kääntynyt nousuun viime vuosina. Suomen Ladun mukaan hiihto on suomalaisten kolmanneksi yleisin liikuntamuoto.
"Kyllä se ainakin näkyy isoissa kaupungeissa, että ladut on enemmän käytössä. Myös lapsia ja perheitä on ihan selkeästi enemmän hiihtämässä", kertoo viestintäpäällikkö Sirpa Arvonen Suomen Ladusta.
Suuresta kansallisen liikuntatutkimuksesta selviää, että hiihdon harrastajia oli Suomessa pari vuotta sitten noin 732 000. Vielä vuonna 1997 luku oli kahdeksantuhatta pienempi. Suuri osa nauttii sivakoinnista kuntoilumielessä.
Hiihtoharrastuksen yleistymiselle löytynee monia syitä. Hiihtovälineet ovat kehittyneet. Uudet voitelumenetelmät tekevät ladulle lähdön helpoksi.
"On paljon ihmisiä, jotka harrastavat kesäisin, syksyisin ja keväisin sauvakävelyä ja ovat halunneet talvella jatkaa. Monet ovat huomanneet, että sitähän voi harrastaa sukset jalassa", lisää toimitusjohtaja Juhani Pursiainen Urheilu- ja Vapaa-aikatukkuliikkeet -yhdistyksestä.
Merkittävä tekijä voi olla lajin edullisuus. Kunnat ja kaupungit tekevät valmiiksi latuja, jotka ovat vapaasti kaikkien käytössä.
Trendilaji?
Kuntohiihdon yleistyminen on tuonut laduille aiempaa enemmän eri-ikäisiä hiihtäjiä. Varsinkin nuoria ja nuoria aikuisia näkyy yhä useammin sivakoimassa.
"Yhdessä vaiheessa oli ehkä ongelmana se, että maastohiihtoa harrastivat lapset, keski-ikäiset ja vanhat ihmiset", Pursiainen sanoo.
Hiihto on noussut toiseksi lajiksi laskettelun rinnalle. Aika tavallista on, että lumilomalle lähtiessä pakataan lasketteluvälineiden lisäksi maastohiihtosukset.
"Nuoretkin on tietyllä tavalla ehkä palanneet takaisin perinteisiin ja kokevat sen jollain tavalla trendikkäänä lähteä hiihtämään", jatkaa puolestaan Suomen Ladun Sirpa Arvonen.
Monet nuoret ovat nykyään kiinnostuneet kunnostaan ja haluavat kohentaa sitä. Etenkin tytöt ovat havainneet hiihdon hyväksi tavaksi kaloreiden kuluttamiseen.
Hyvä latuverkko
Reittimahdollisuuksia hiihtäjälle on hyvin tarjolla, sillä Suomessa on huollettuja latuja arviolta noin 33 000 kilometriä.
Hiihtoreitit sijaitsevat kaupunkien lähiöissä, ulkoilualueilla, kansallispuistoissa, hiihtokeskuksissa ja puistoissa. Kunnat vastaavat latujen ylläpidosta. Myös yhdistykset, latuosuuskunnat tai majoitusliikkeet osallistuvat usein latujen huoltoon.
"Kyllä latuja aina sää- ja lumiolojen mukaan tehdään kunnissa. Monissa on latuja vähintään kymmeniä kilometriä, mutta joissakin, kuten Helsingin kaupungissa, on parisataa kilometriä", kertoo osastopäällikkö Seppo Karhu Suomen Ladusta.
Karhu arvioi, että latujen kunto on keskimäärin kohentunut viime vuosina. Laduntekokoneet ovat parantuneet ja ladut ovat hiukan aiempaa leveämpiä.
"Tietysti isoissa kaupungeissa monesti ehkä resurssitkin ovat vähän parempia kuin maalla. Mutta siellä on taas tietysti sitä tilaa ja mahdollisuutta vetää jopa 50 kilometrin lenkkejä, jos lunta vaan on."
Perinteisellä tyylillä hiihdettäessä ei välttämättä kaivata valmiita latuja. Jokamiehenoikeus mahdollistaa sen, että omia latuja voi avata pelloille, jäille ja metsiin. Asutusten pihapiirin poikki ei hiihtäjillä kuitenkaan ole oikeutta oikaista.
Monipuolinen laji
Kuntoilulajina hiihto rasittaa tasapuolisesti monia lihaksia. Nivelet säästyvät tärähdyksiltä, kun jalka viedään maahan pehmeästi liukuen. Jotta kunto kohenisi hiihtämällä, tulisi ladulle lähteä vähintään kolmesti viikossa. Aloittelevalle hiihtäjälle suositellaan kohtuullista vauhtia.