Maija Löytynoja sauvoo maaliin ja nyrpistää nenäänsä tyytymättömänä: ei tainnut kympin lenkki mennä ihan niin kuin oli suunniteltu.
"Jaksoin vain ensimmäisen lenkin pitää kunnon vauhtia. Tämmöistä tämä on tänä talvena ollut", vammaishiihdon maailmancupin osakilpailussa viidenneksi hiihtänyt Löytynoja kertoi.
Viimetalvista hitaamman vauhdin syy on tiedossa: puutekniikan insinöörin todistus tuli käteen ennen joulua, joten kesän ja syksyn harjoittelu on jäänyt opiskelun takia vähemmälle.
"Tämä talvi menee miten menee, sitten alkaa valmistautuminen vuoden kuluttua täällä Vuokatissa pidettäviin MM-kisoihin. Eikä Vancouverin paralympialaisiinkaan ole kuin kaksi vuotta."
Hiihto on Maija Löytynojalle sivulaji. Parhaimmillaan hän on, kun hiihdetään ase selässä.
"Hiihdossa kaikki on menetetty, jos vauhti ei riitä. Ampumahiihdossa voi pelastaa paljon, jos ampuu kaikki taulut alas. Siksi pidän ampumahiihdosta enemmän."
Apuraha oli
iloinen yllätys
Viime keskiviikko oli Maija Löytynojalle iloinen päivä. Hän sai tiedon, että opetusministeriö on myöntänyt hänelle 6 000 euron vuosittaisen urheilija-apurahan.
"Se tuli kyllä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei kuusitonnisella heittäydytä ammattilaiseksi, mutta hyvä apu siitäkin on. Ja ennen kaikkea eleenä se on hieno: valtio arvostaa meikäläistäkin urheilijaa. Se motivoi todella paljon", Löytynoja naurahti.
Viime talven menestys on noteerattu. Maailmancupin palkintopallisijoja tippui Vuokatista, Saksasta ja Ruotsista.
"Ruotsissa olin ensimmäistä kertaa ampumahiihdossa toisena, se oli hieno juttu."
Uran hienoin muisto on kahden talven takaa Torinon paralympialaisista.
"Iso stadion, paljon yleisöä. Muistan aina, mikä valtava kohahdus kuului, kun ammuin kaikki taulut alas. Sillä hetkellä tiesin, että tämä on meikäläisen laji."
Fysioterapeutti innosti vammaisurheiluun
Maija Löytynoja hiihteli nuorempana kansallisia terveiden kanssa, kunnes hänen fysioterapeuttinsa hoksasi vammaisurheilun mahdollisuuden.
"Minulla on lievä vamma moneen muuhun verrattuna. Hermovaurion takia toinen käsi on voimaton. Itsekin ajattelin, että lieneekö näin lievälle vammalle edes sarjaa, mutta vuodesta 2003 olen ollut näissä karkeloissa mukana, enkä kadu."
Hänen luokkansa on LW 8 eli pystyssä hiihtävien lievästi yläraajavammaisten luokka. Luisteluhiihdossa hyvityksenä vähennetään kolme prosenttia ajasta pois, tasatyöntövoittoisessa perinteisen hiihtotavan kisassa kahdeksan prosenttia.
"Luokittelu on oikeudenmukainen. Samantasoiset ovat samassa sarjassa."
Löytynoja kannustaa nuoria tulemaan rohkeasti mukaan vammaisurheiluun.
"Porukkahenki on aivan loistava, ja pääsee reissaamaan vaikka minne. Erityisesti tyttöjä saisi tulla mukaan, olen Suomessa melkeinpä ainoa noiden äijien seassa kisamatkoilla."
Vammaisurheilu arvostus on insinööri Löytynojan mielestä kasvanut hurjasti viime vuosina.
"Kisoja näytetään televisiossa ja lehden kirjoittavat meistä. Ihmisten tietoisuus kovatasoisesta vammaisurheilusta on selvästi lisääntynyt. Ja mikä tärkeintä, myös valtio satsaa vammaisurheiluun: meidän menestyksestämme osataan jo olla ylpeitä."
Hiihdon ja ampumahiihdon maailmancupin osakilpailut jatkuvat vielä tämän viikon.
"Päätähtäin on lauantain 12,5 kilometrin ampumahiihdossa, jossa on neljä ammuntaa."