Jos tohtii aukaista pienen, Oulun Kauppurienkadulla toimivan puodin oven, tuntee astuneensa hurmaavien herkkujen maailmaan. Suklaan tuoksu tulvahtaa jo ovelta, ja pian huomaa silmiensä ahmivan vitriiniin, ikkunalaudalle ja seinähyllylle aseteltuja herkkuja. Hyllyt notkollaan niitä ei ole, mutta aivan riittävästi, että vesi herahtaa kielelle hetkessä.
Ja jos kurkistaa vielä myymälän takahuoneeseen, löytyy syltty- tai tässä tapauksessa suklaaherkkujen tehdas sieltä.
Kello ei käy lähelle aamukymmentäkään, kun Tuula Mulari hämmentää kapusta kädessä sakeaa, Belgiasta peräisin olevaa maitosuklaamassaa. Työpöydällä on jo valmiina valkosuklaalla koristeltuja appelsiinilikööritäytteisiä konvehteja. Niiden tekemiseen on vierähtänyt tovi jos toinenkin, kun ensin on pursotettu valkosuklaakoriste ja annettu sen jähmettyä, sitten valettu kuori ja annettu sen jähmettyä, annosteltu täyte ja annettu sen jähmettyä ja lopuksi valettu vielä pohja ja annettu sen jähmettyä.
"Suklaan lämpötilan kanssa täytyy olla erittäin tarkkana, ei kestä edes puolta astetta heittää", Mulari selvittää ja jatkaa, että kun sulatettu suklaamassa on jäähtynyt sopivaksi, pitää toimia rivakasti. Mutta ei siis hötkyillen - konvehtierän valmistaminen vaatii jokaisen työvaiheen oikeaa ajoitusta.
Nelituulia Oy:n osakas ja ainoa varsinainen työntekijä Tuula Mulari on ansainnut elantonsa konvehteja valmistamalla muutaman vuoden ajan, aluksi Kemijärvellä ja parin viime kuukauden ajan Oulussa. Konvehteihin hän siirtyi leipätyön loputtua Salcompin laturitehtaalta.
"Siihen saakka en kyllä suklaasta ajatellut muuta kuin että sitä voi syödä - ja paljon!" Mulari nauraa.
Suklaata hän kertoo syövänsä yhä paljon, tai ainakin päivittäin: vaatiihan sitä jo itse työkin tuotekehityksen ja laadunvalvonnan osalta. Mielimakuinaan hän luettelee tervan, tyrnin ja hillan - ja lopulta kaikki.
Ajatus konvehtien valmistuksesta alkoi muhia Tuulan veljen Juha Mularin päässä. "Se lähti vain huomiosta, että ei tahdo löytyä suklaakonvehteja, joissa olisi käytetty kotimaisia marjoja kuten mustikkaa, puolukka, hillaa ja tyrniä", Juha Mulari muistelee.
Koska sisaruksilla ja yritykseen mukaan lähteneellä Juha Mularin vaimolla ei ollut kokemusta konvehtien teosta, haettiin oppia alan arvostetulta osaajalta, nyt jo edesmenneeltä kondiittorimestari Kalervo Kolehmaiselta. Kolehmainen oli perehtynyt suklaanvalmistukseen muun muassa Sveitsissä.
Yrityksen valmistamia konvehteja on myynnissä paitsi Oulun-myymälässä, myös tukkumyyntinä turistisesonkien aikaan Lapin hiihtokeskuksissa. Lisäksi niitä tehdään liikelahjoiksi.
Yrityksen toiminta päätettiin keskittää Ouluun, jotta se ei olisi riippuvaista sesongeista. Yrityksen liikelahja- ja tukkumyyntipuolesta vastaava Juha Mulari perheineen on jo pidempään asunut Oulunsalossa, kun taas tuotannosta ja tuotekehityksestä sekä pääosin myymälästä vastaava Tuula Mulari myöntää olevansa vielä kiinni Kemijärvellä.
"Minulla on siellä taide- ja kehystysliike, joten siellä tuleekin oltua viikonloppuisin."