Amerikkalaissukkulan taannoinen räjähdys ei jarruta suomalaista avaruustutkimusta. Nousukiitoon ponkaissut uusi teknologian ala voi meikäläisittäin jatkossakin paksuhkosti, sillä suomalainen avaruustutkimus on vahvasti sidoksissa Euroopan avaruusjärjestöön ESA:an, ei yhdysvaltalaiseen Nasaan.
"Nasan projekteissa, joka Columbian sukkulalentokin oli, emme ole olleet mukana, kuten emme myöskään kansainvälisen avaruusaseman ISS:n rakentamisessa. Siltä osin suomalainen avaruustutkimus ja -teknologia ei taannu, vaan luvassa on lähivuosiksi jopa kasvua", teknologiajohtaja Kari Tilli suomalaista avaruustutkimusta rahoittavasta Teknologian kehittämiskeskuksesta Tekesistä ilmoittaa.
Suomi on mukana lukuisissa ESA:n projekteissa, mitä tulee avaruutta tai maapalloa kartoittaviin satelliitteihin. Suomalaista teknologiaa sisältävät muun muassa jo laukaistut Envisat- Meteosat- ja Integral-luotaimet. Tällä vuosikymmenellä laukaistavista satelliiteista Suomi on mukana esimerkiksi Galileo-luotaimessa ja maan- ja merenpintaa tutkailevassa SMOS-satelliitissa.
"Tekes rahoittaa ESA:a reilulla 18 miljoonalla eurolla ja koko Suomi yhteenlaskettuna noin 40 miljoonalla eurolla. Ei ole tiedossa, että panoksemme avaruustutkimukseen ja eurooppalaisiin yhteishankkeisiin ainakaan vähenisivät. Tosin ne ovat olleet tällä mallilla jo vuosia ja uudelta hallitukselta toivoisimmekin runsaampaa panostusta avaruusteknologiaan", Tilli kertoo.
Suomalaiset avaruustaidot ovat Tillin mukaan parhaimmillaan tekniikan rakentamisessa satelliitteihin. Vaikka suomalainen astronautti on vain kalpea haave, suomalaista tekniikkaa lipuu lähiavaruudessa jo ainakin kymmenessä luotaimessa.
"Eikä pidä unohtaa niitä arkipäivään istuvia sovelluksia, joita avaruusala tuo mukanaan. Kännykkäpaikannussysteemit ovat näistä yksi esimerkki."