Sukeltaja ei voi olla pinnan alla tauoitta, vaan sukellusten välillä on pidettävä useiden tuntien, jopa puolen vuorokauden mittainen tauko.
Merivoimien sukelluskurssin johtajan kapteeniluutnantti Patrik Säilän mukaan sukellettaessa 40 metriin tavallisella paineilmakaasulla typen häviämistä kehosta joudutaan odottamaan pintaan nousussa välietapeilla sekä ainakin 12 tuntia ennen seuraavaa sukellusta. Merivoimien komentajan kommodori Erkki Uitin mukaan sukellukset Tallinnan edustalla käynnistettiin paineilmakaasulla.
Säilän mukaan jo 40-50 metrin syvyydessä sukeltajan on turvallisempaa käyttää raskaskalustoa eli kaasuseoksen syöttämistä pinnalta tukialuksesta letkua pitkin sukeltajalle. Myös tavallinen paineilma on jo hyvä vaihtaa vähätyppisempään ja terveellisempään nitroxiin.
Uitin mukaan pelastustöissä Tallinnassa käytetään sekä seoskaasulaitteita että pintailmaa.
Robotti hakee ensitiedot
- Ison esineen nosto-operaatiossa tärkeintä on huolellinen esivalmistelu. Pitää tietää, miten päin kohde on pohjassa, onko se hajonnut ja ovatko uhrit sen sisällä. Helikopterin ollessa kyseessä valmistajalta on selvitettävä, miten kone kannattaa nostaa, onko siinä kiinnityskorvakkeita tai mistä kannattaa nostaa, ettei kone hajoa, Säilä kertoi.
Apuvälineitä ovat muun muassa piirtokaikumittain, jolla saadaan kuva merenpohjasta sekä vedenalainen robotti Rov (Remotely operated vehicle). Säilän mukaan Tallinnan edustalla pelastustöissä käytetään Rovia. Kameralla ja kauko-ohjaimella varustettua robottia ohjataan pinnalta pienillä potkureilla. Robottiin voi liittää manipulaattorin eli tarttumakäden, jolla voidaan käyttää työkaluja.
Veteen osuminen ja uppoaminen saattaa vääntää hylkyä ja vaikeuttaa ovien avaamista. Polttoleikkaustyöt ovat tällaisessa tapauksessa mahdollisia. Sukeltajat tuovat yleensä uhrit ylös kantaen.
Ison esineen nostokeinona voidaan käyttää liinoja, verkkoa tai nostopussia. Valinta riippuu muun muassa kohteen painosta ja muodosta.
- Kopterin hylyn noston uskoisin Tallinnan edustalla tapahtuvan nostopussilla. Hylky nousee pintaan ilmalla täytettävän pussin avulla, ja siitä se hilataan nosturilla tukialuksen kannelle kuljetettavaksi rantaan, Säilä kuvailee.
Jykevä tukialus tasapainottaa olosuhteita
Tukevasti ankkuroidulta ja jykevärakenteiselta 70 metriseltä tukialukselta voidaan tehdä sukelluksia kovassakin kelissä.
- Pienemmistä aluksista kuten ulkovartion Merikarhusta ei hirveän kovassa aallokossa pysty toimimaan, Säilä kertoo.
Loiva maininki merellä saa olla vaikka kuinka korkeaa, mutta myrskyn aiheuttama terävä aallokko vaikeuttaa sukeltamista, koska setekemällä sukeltajan liikkeet rajuiksi.
Suomenlahdella vesi on yleensä sameaa ja näkyvyys 1-2 metriä. Lisäksi lähellä rantaa ja joen suulla on huonompi näkyvyys kuin avomerellä. 40 metrin syvyydessä on jo melko pimeää, joten lisävalaistusta tarvitaan.
