Vaikka Suomen ja Venäjän välinen ministeriyhteys on pätkinyt Suomenlahdella puskevan riskitankkerin vuoksi ei tästä ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan voi tehdä johtopäätöstä, että maiden väliset suhteet olisivat huonontuneet.
"Henkilösuhteet eivät takkua mitenkään. Poliittisesti meillä ei ole mitään ongelmia", korostaa Tuomioja, joka perjantaina tekee päivän vierailun Moskovaan ulkoministerikollegansa Ivan Ivanovin luo.
Puhelinkontaktien kankeus ei Tuomiojan mukaan kerro yhtään mitään Suomen ja Venäjän suhteista, vaan enemmänkin Venäjän sisäisestä päätöksenteosta, valmiudesta ja siitä, että ympäristönsuojelu on siellä prioriteettina hyvin, hyvin alhaalla.
Tuomiojan mukaan Suomen painoarvo ei ole vähentynyt Venäjällä. "Mutta ei sitä pidä koskaan liioitellakaan, vaikka olemme heille edelleen tärkeä taloudellinen partneri", ulkoministeri toteaa.
Sen näkemyksen ulkoministeri Erkki Tuomioja kiistää, että Suomi olisi ulkopolitiikassaan katsonut viime aikoina vain länteen ja unohtanut Venäjä-suhteiden hoidon.
"Päin vastoin EU-jäsenyys on tehnyt meistä mielenkiintoisemman myös Venäjän silmissä. Kahdenvälisyyden lisäksi meillä on nyt sananvaltaa myös EU:ssa", Tuomioja toteaa.
Venäjä-korttia
ei voi käyttää
Unionille kaavaillussa uudessa puolustusulottuvuudessa Tuomioja ei näe sellaista kehitystä, joka muuttaisi meidän asemaamme ja johtaisi siihen, että Suomen pitää irrottautua sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.
Kotimaisessa Nato-keskustelussa yhdeksi "aseeksi" on otettu niin kannattajien kuin vastustajien leirissä Venäjä.
"On täsmälleen kaksi koulukuntaa. Toisen mukaan Venäjä ei ole mikään uhka meidän Natoon menollemme. Toisen mukaan Venäjä on uhka, jonka vuoksi meidän pitää liittyä Natoon. En allekirjoita johtopäätöstä kummallakaan perusteella", Tuomioja sanoo.
Hänen mukaansa Venäjää ei voi käyttää keskusteluaseena eikä Natoon ole edes tarvetta ottaa nyt kantaa.
"Tottakai Venäjä on epävakaampi maa kuin moni muu, vähän vaikeammin ennustettavissa ja sillä on vielä pitkä matka toteuttaa monia reformeja. Maailma ja Venäjä ovat kuitenkin täysin erilaisia kuin muutama kymmen vuotta sitten. Ei ole mitään sellaista näköpiirissä, jossa Venäjä voisi palata joidenkin silmissä Suomea uhkaavan supervallan asemaan", Tuomioja sanoo.
Hän lisää, että tämä ei tuottaisi myöskään Venäjälle mitään hyötyä.
"Ei Venäjän suuruus ja menestys sekä venäläisten hyvinvointi ole kiinni sotilaallisesta supervaltastatuksesta ja sotilaallisen voiman hyväksikäytöstä, vaan päin vastoin yhteistyöstä, rajojen avaamisesta ja integroitumisesta läntiseen yhteistyöhön. Myös demokratia ja oikeusvaltion vahvistaminen ovat venäläisten paremman tulevaisuuden avaimia", Tuomioja alleviivaa.
Tuomiojan ja Ivanovin keskusteluissa nousevat pintaan ajankohtaiset kansainväliset kysymykset sekä Venäjän ja EU:n välinen suhde. Tarvittaessa Tuomioja on valmis ottamaan esiin myös öljykuljetukset, "tietäen hyvin, että ulkoministeriö on tässä vain välittäjä".
Kuuma linja
toimii tarvittaessa
Vaikka kaikista asioista voidaan puhua hankaluuksia suhteiden hoidossa tuo Tuomiojan mukaan se, että poliittinen järjestelmä ei Venäjällä ole yhtä selkeä kuin Suomessa.
"On esimerkiksi asioita, joissa Venäjän ulkoministeriö on vaan kirjelaatikko. Venäjällä ei ole samanlaista selkeätä parlamentaarista kollektiivista hallitusta kuin meillä. Asiat menevät viime kädessä presidentille."
Siihen olisiko tankkerikiistassa pitänyt käyttää käyttöön Helsingin ja Moskovan välistä kuumaa linjaa ja presidentti Tarja Halosen soittaa presidentti Vladimir Putinille Tuomioja toteaa, että kuumaa linjaa käytetään harkitusti. "Se myös toimii tarvittaessa."
Ulkoministeri korostaa, että öljykuljetukset eivät ole yksinomaan Suomenlahden ongelma, vaikka Stemnitsa on "akuutti ongelma ja todellinen vaaratilanne". Kaikilla maailman vesillä seilaa kaikenlaisia "uivia ruumisarkkuja ja potentiaalisia ympäristöpommeja", Tuomioja lisää.
Hän huomauttaa, että tilanteeseen voi ja pitää hakea korjausta montaa kautta. Tuomiojan mukaan EU:lla ei kuitenkaan ole toimivaltaa puuttua kansainvälisillä vesillä tapahtuvaan liikenteeseen.
"Paitsi, että valvotaan mitä vesillä liikkuu valvotaan sitä, mitkä ja millaiset firmat voivat tehdä businessta. Useimmat näistä ovat monimutkaisten, veroparatiiseja hyväksi käyttävien ketjujen kautta toimivia yrityksiä, joiden toiminta ei välttämättä kestä ihan kaikkea päivänvaloa ja joita ei kunnolla saa vastuuseen, jos jotain tapahtuu."
Tuomioja muistuttaa, että riskitankkerin omistaja on sama yhtiö kuin viime marraskuussa Biskajanlahdella uponneen Prestigen.
Venäjä pyrkii maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. "WTO on osaltaan niitä, jotka määritellevät kansainvälisen kaupan pelisääntöjä. Ne ovat sitovia", Tuomioja jatkaa.
Suomi toimii parhaillaan Itämeren neuvoston puheenjohtajana, joten sielläkin asia voidaan ottaa esille.