Pääkirjoitus

Suhteet Turk­kiin koe­tuk­sel­la

Euroopan ja Turkin suhteet ovat kovalla koetuksella. Euroopan parlamentti äänesti viime viikolla Turkin jäsenyysneuvottelujen jäädyttämisen puolesta.

Euroopan ja Turkin suhteet ovat kovalla koetuksella. Euroopan parlamentti äänesti viime viikolla Turkin jäsenyysneuvottelujen jäädyttämisen puolesta. Parlamentin äänestys ei ole sitova. Vain komissio voi tehdä asiasta ehdotuksen jäsenmaiden hallituksille, jotka voivat päättää neuvottelujen katkaisemisesta. Aiemmin myös EU-komissio on arvostellut Turkkia vuotuisessa raportissaan.

Vielä ei olla siinä pisteessä, että jäsenmaat päättäisivät neuvottelujen katkaisemisesta. Parlamentin äänestys kuvastaa kuitenkin laajalti EU-kansalaisten keskuudessa vallitsevia tuntoja. Turkkia kohtaan tunnetaan syvää epäluuloa. Viime vuosina kehitys on ottanut Turkissa monia taka-askeleita.

Viimeistään heinäkuun epäonnistunutta vallankaappausyritystä seuranneet rajut, ja yhä jatkuvat, kostotoimenpiteet ovat karistaneet ymmärtäväisesti Turkkiin suhtautuvia äänenpainoja.


Turkissa on tehty laajoja puhdistuksia, ihmisiä on vangittu, pantu viralta ja erotettu. Kouluja, yliopistoja ja tiedotusvälineitä on lakkautettu. Terrorismilakien perusteella kuka tahansa voi tulla vangituksi, sosiaalisen median käyttöä on rajoitettu ja kuolemanrangaistuksen palauttamista harkitaan vakavasti.

Demokratiakehityksen pysähtyminen ja vahvistuva presidenttikeskeinen vallankäyttö herättävät lännessä suurta huolta. EU:ssa on myös katkeroiduttu siitä, että Turkki liukuu kauemmas Euroopasta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin käytös on alkanut muistuttaa enemmän itsevaltaista ottomaanisulttaania kuin laillisin vaalein valittua presidenttiä. Hän jopa asuu kullatussa palatsissa. Kaiken lisäksi yhteiskuntaa hivutetaan kohti AK-puolueen hallitsemaa islamilaista järjestelmää tasavaltalaisen kemalismin jälkeen.


EU:n ja Turkin suhteiden pakastuminen tulee huonolla hetkellä. Valttikortit ovat tällä hetkellä Turkin käsissä. Turkki on sitoutunut noudattamaan EU:n kanssa solmimaansa pakolaissopimusta, jonka mukaan se on lupautunut pysäyttämään Kreikan kautta Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat. Turkki on kuitenkin uhitellut sanovansa pakolaissopimuksen irti, jos se ei saa pikaisesti viisumivapautta EU:n alueelle. Lisäksi Erdoğan painostaa EU:ta päättämään Turkin EU-jäsenyydestä.

Jäsenyysneuvotteluja on käyty vuosia ilman merkittävää edistymistä. EU:ssa onkin epäilty, miten tosissaan Turkki enää pyrkii EU:n jäseneksi. Myös Turkissa mietitään, onko EU neuvotteluissa vakavissaan.

EU ja Turkki ovat riippuvaisia toisistaan. Suhteiden katkeaminen olisi paha takaisku vuosikymmenien lähentymisen jälkeen. Pakolaisongelman lisäksi Turkilla on merkittävä rooli Syyrian ja Irakin kriisien ratkaisuissa.

Turkin rikkeet ihmisoikeuksia vastaan ovat tuomittavia. EU-jäsenyysneuvottelujen katkaiseminen kokonaan olisi kuitenkin vahingollista. Keskusteluyhteydestä on syytä pitää kiinni. Pitäisi myös miettiä, voitaisiinko suhteita kehittää jotenkin muuten kuin ikuista EU:n jäsenyysporkkanaa käyttämällä.