Suomen ja Venäjän presidenttien Tarja Halosen ja Vladimir Putinin lehdistötilaisuus Naantalin Kultarannassa tiistaina vakuutti ilmeisesti monet epälijät siitä, että mailla on erityinen suhde. Luontevuus ja avoimuus paistoivat läpi, kun presidentit selittivät suomalais-venäläiselle medialle mielipiteenvaihtonsa sisältöä.
Halonen piti neuvotteluja pitkinä ja ystävällisinä, Moskovaan tiistai-iltana palannut Putin kiitti niitä rikkaiksi.
Halosen mielestä päällimmäinen asia oli, että kummallakin osapuolella on halukkuutta ratkaista ongelmia, joita maiden vilkkaassa kanssakäymisessä tietysti esiintyy.
Presidentti Putin luetteli kahdenvälisen kauppavaihdon lukuja: viime vuonna oltiin ennätystasolla, mutta tämän vuoden ensimmäinen kolmannes merkitsi silti jopa kolmanneksen kasvua. Venäjä on kolmannella sijalla Suomen ulkomaankaupassa, Suomi on kahdeksannella sijalla Venäjän ukomaankaupassa.
Putin raivaisi
esteitä
Presidentit kävivät läpi pitkän listan hyvinkin käytännöllisiä asioita metsäalan yhteistyöstä uuden teknologian innovaatioihin ja rajan toimivuuteen.
Putin raivaisi yhä esteitä suomalaisten sijoituksilta, mutta pitkään puhuttu investointisuojasopimus on edelleen paljolti venäläisten käsissä - ja lähestulkoon ikuisuuskysymys. Putin mainitsi myös Venäjän erityistalouslueet, joita päätettiin vastikään perustaa.
Pari niistä lienee tulossa Suomen lähialueille. On eri asia, kyetäänkö niille hankkimaan EU-rahoitusta, ja jos saataisiinkin, olisiko Kreml valmis hyväksymään EU:n (yksipuoliseen) naapuruuspolitiikkaan kytkeytyvät eurot. Suomi on yrittänyt tähän suuntaan vaikuttaa.
Halonen
opasti
Presidenttien näkemyksiä jakaa esimerkiksi suhtautuminen kansalaisjärjestötoimintaan ja sen rahoitukseen.
Putin palasi jo aiemmin kohauttaneeseen näkemykseensä, että hän ei hyväksy venäläisten ympäristöjärjestöjen - kuten Itämeren suojelijoiden - eikä muidenkaan järjestöjen poliittiseen toimintaan ulkomaista rahoitusta. Nämä epäluuloja herättävät järjestöt toimivat Kremlin mielestä venäläisfirmojen ulkomaisten kilpailijoiden laskuun.
Kun Venäjällä nousee pintaan uusi iso taloudellinen hanke, ympäristönsuojelijat tunkevat Kremlin logiikan mukaan valtiovallan tontille ja aiheuttavat pelkkiä menoja.
Halonen opastikin Putinia: "Kansalaisjärjestöjä ei voi valjastaa. Valtiovallan tuki niille on tämän päivän Eurooppaa."
Halonen käytti esimerkkinä Vuosaaren satamaa, jonka rakentamiseen kaikki mahdolliset ympäristöjärjestöt ovat puuttuneet.
Baltia
jakaa
Komsomolskaja Pravdan toimittaja nosti lehdistötilaisuudessa ei niin yllättäen esiin kysymyksen Baltian venäläisvähemmistöjen kohtelusta.
Haloselta kysyttiin, miten Suomi aikoo EU:n puheenjohtajamaana ensi vuoden jälkipuoliskolla puolustaa näiden vähemmistöjen ihmisoikeuksia, joita venäläisnäkemyksen mukaan edelleen loukataan, vaikka Viro ja Latvia ovat tänään EU-maita.
Halonen vastasi kysymykseen hieman närkästyneenä, että Suomi tuskin nostaa asiaa puheenjohtajuuskaudella listalleen. Hän viittasi muun muassa Etyjin ja EN:n myönteisiin Baltia-raportteihin ja huomautti, että Venäjästä on tulossa pian EN:n puheenjohtajamaa.
Halonen totesi myös, että hän olisi toivonut Venäjän ratifioivan rajasopimukset Viron ja Latvian kanssa.
"Olisi ollut yksi asia vähemmän pohdittavana."
Putinin mielestä Viro ja Latvia rajoittavat venäläisiltä kansalaisuuden saamista etnisin perustein, vastoin EU:n omia normeja.
Presidentit tapaavat ilmeisesti seuraavan kerran syyskuussa, kun Pietarissa avataan uusi, Suomenkin merkittävästi rahoittama lounainen jätevedenpuhdistamo.