Helsinki Naisten ja miesten suhtautumisessa tietotekniikkaan on selviä eroja. Kun naisille tietokone on yleensä pelkkä työkalu, monen miehen mielestä koneen hallinta on itsessään palkitsevaa.
- Naisille tietokone on väline, jonka avulla tehdään töitä, pidetään yhteyttä ystäviin ja rakkaimpiin tai vaikkapa kuunnellaan musiikkia. Se on heille pelkkä väline siinä missä vaikkapa mikroaaltouuni, eivätkä he niinkään ajattele aktiivisesti käyttävänsä konetta. Miehet taas ovat innostuneita tekniikasta itsessään. Koneen trimmaaminen entistä nopeammaksi ja tehokkaammaksi voi olla heille harrastus, ja rinnastettavissa vaikkapa auton laittamiseen, Turun yliopiston tutkija Satu Aaltonen kuvaa.
Suomalaiset käyttävät tietokonetta ahkerasti niin työssään kuin vapaa-ajallaankin. Pääsääntöisesti tietokoneen käyttö on Aaltosen mukaan pikemminkin tarve- kuin välinelähtöistä. Tietokoneen käyttöön liittyy kuitenkin myös runsaasti tunteita, jotka välinevetoinen historiankirjoitus herkästi unohtaa.
- Tietotekniikan historia ei ole vain koneiden ja ohjelmistojen ja niitä kehittäneiden toimijoiden historiaa. Yleensä suhde tietokoneeseen on totuttu näkemään streriilinä, mutta tosiasiassa se on varsin intiimi. Koneen ääressä saatetaan kokea osaamattomuuden aiheuttamaa ahdistusta ja pelkoja, aggressioita, raivoa, häpeää, turhautuneisuutta ja tietysti myös positiivisia tunteita. Koko tunneskaala on käytössä, Aaltonen sanoo.
Omassa tutkimuksessaan Aaltonen onkin pyrkinyt kiinnittämään huomion ennen kaikkea ihmisten arkisiin kokemuksiin.
Nuoret naisetkin pelaavat
Naiset kokevat yleensä tietotekniset taitonsa heikommiksi kuin miehet. Niin myös Aaltosen aineistossa.
- Kyse on kuitenkin omasta arviosta, ei todellisesta osaamisesta, tutkija huomauttaa.
Myös välineiden käytössä on sukupuolieroja. Sähköposti on erityisesti naisten suosiossa, kun taas elektroniset pelilaitteet liittyvät enemmänkin miehiseen maailmaan. Aaltosen aineiston perusteella pelaaminen näyttää kuitenkin kuuluvan myös selvemmin alle 30-vuotiaiden naisten elämään kuin aiempien tutkimusten perusteella voisi olettaa.
Yllättävänä Aaltonen pitää myös sitä, etteivät erot nuorten ja aikuisten pelikäyttäytymisessä näytä aineiston perusteella olevan niin suuria kuin on kuviteltu. Muun muassa 30-39-vuotiaista miehistä jopa 60 prosenttia ilmoittaa pelaavansa säännöllisesti.
Aaltosen tutkimus pohjaa viime vuonna tehtyyn internetkyselyyn, johon saatiin kaikkiaan 744 vastausta kaikkialta maasta ja kaikista ikäryhmistä. Tulosten yleistettävyyttä heikentää, että vastaajista lähes kolme neljäsosaa oli miehiä ja suurin osa vastaajista oli 16-30-vuotiaita. Vastaajat olivat myös keskimääräistä paremmin koulutettuja. Aaltonen myöntää, että myös aineiston keruumenetelmän ja kyselylomakkeen pituuden vuoksi vastaajajoukkoon valikoituneet ovat todennäköisesti olleet melko kiinnostuneita tietotekniikasta.
Aaltosen tutkimus on osa Turun yliopiston kulttuurihistoriallista Tietotekniikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen -hanketta. Projekti on osa kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin rahoittamaa ProACT-tutkimusohjelmaa, jossa tutkitaan teknologian, elinkeinolämän ja yhteiskunnan vuorovaikutusta.