Suh­tau­tu­mi­nen al­ko­ho­liin vaih­te­lee elä­män­ti­lan­teen mukaan

Oululainen Irmeli Korhonen nostelee pöydälle juomansa alkoholipullot viikon ajalta: kolme puolen litran siideritölkkiä ja pullo mietoa valkoviiniä. Yhteenlaskettuna määrä tekee noin 11,5 annosta alkoholia.

Oululainen Irmeli Korhonen nostelee pöydälle juomansa alkoholipullot viikon ajalta: kolme puolen litran siideritölkkiä ja pullo mietoa valkoviiniä. Yhteenlaskettuna määrä tekee noin 11,5 annosta alkoholia.

"Saatan ottaa siiderin silloin, kun haluan pysähtyä hetkeksi ja rentoutua vaikkapa tv-ohjelman ääressä. Työpäivää edeltävänä iltana maksimi on yksi tölkki. Vapaalla voi sitten ottaa useamman."

42-vuotias Korhonen työskentelee turvallisuustyön yhteyspäällikkönä Oulun poliisissa. Seitsemän- ja kymmenenvuotiaiden tytärten äiti on aikaisemmin ollut kenttätyössä järjestyspoliisissa.



Poliisin työ vaikuttaa suhtautumiseen


Korhonen vahvistaa poliisin työn vaikuttavan alkoholiin suhtautumiseen, sillä haitat ovat jatkuvasti silmien alla. Ärsytyskynnys on matalampi, kun tietää kuinka paljon alkoholi poliisia työllistää.

"Itsekästä alkoholinkäyttöä en hyväksy ollenkaan. Näen joka päivä työssäni sitä, kuinka oma tarve menee kaiken muun edelle. Ei huolehdita lapsista, mennään tieliikenteeseen vaarantamaan kaikkien turvallisuutta ja ryypätään ostoskeskuksissa keskellä päivää", hän sanoo.



Alkoholia elämän-tilanteen mukaan


Ihmisen suhtautuminen alkoholiin vaihtelee elämäntilanteiden mukaan.

Lapsi näkee alkoholin pahana asiana aina yläasteikään saakka. Silloin kiinnostus herää ja ensimmäiset kokeilut tulevat monelle eteen.

"Viime vuosina kokeiluikä on noussut muutamilla vuosilla, mikä on todella hyvä suuntaus. Jos alkoholin käyttö aloitetaan alle 14-vuotiaana, on hyvin todennäköistä, että alkoholin kanssa tulee ongelmia aikuisiässä", ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Sirpa Rytky kertoo.

Eniten alkoholia kuluttavat nuoret aikuiset ja täysi-ikäiset miehet. Naisten suhtautuminen alkoholiin muuttuu perheen myötä. "Raskaus- ja imetysaikana en juonut tippaakaan. En kaivannut alkoholia ollenkaan elämääni", Korhonen muistelee.

Yksi suurimmista riskipaikoista on eläkkeelle jääminen. Rytkyn mukaan pesästä lentäneiden lasten ja työn tilalle tulee harmittavan usein alkoholi.

"Silloin on aikaa ja sosiaalinen piiri pienentyy. Ihmiselle tulee tuntemuksia, ettei hän ole enää tarpeellinen", Rytky
sanoo.



Joka neljäs vanhempi välittää lapselleen


Korhonen on sinut juomatapojensa kanssa. Viikoittainen annos jakaantuu korkeintaan kolmelle päivälle.

Toisina viikkoina hän ei nauti alkoholia ollenkaan. Hänellä ei ole koskaan ollut ongelmia
pysytellä erossa alkoholista ja voisi jopa kuvitella olevansa absolutisti.

Poliisin työn Korhonen myöntää vähentävän yöelämässä käyntiä. Vaikka poliisilla on
lupa juhlia siinä missä muillakin, tahtoo Korhonen välttää asiakkaiden kohtaamista ravintoloissa.

Erityisen huolissaan Korhonen on nuorten alkoholinkäytöstä. Hän kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan joka neljäs vanhempi välittää alkoholia alaikäiselle lapselleen. Sitä hän ei voi hyväksyä.

"Minä sain kasvaa erittäin vahvassa ja tiiviissä perheessä. Vanhempani eivät käyttäneet ollenkaan alkoholia, mutta eivät tuominneetkaan sitä. Omassa perheessäni emme juo salaa lapsilta. He saavat nähdä, että aikuisilla on oikeus ottaa kohtuudella."

Nuoruudessa Korhonen myöntää kokeilleensa rajojaan alkoholin käytössä. Toisaalta iloinen, reipas ja sosiaalinen luonne pitävät huolen siitä, ettei alkoholia ole täytynyt juoda estojen poistamiseen.

"Varsinkin nuorten kannalta on huono asia, että alkoholista tehdään nykyään niin hyvän makuista. Uskoisin itsekin juovani vähemmän, jos maustettuja siidereitä ei olisi."

Ilmoita asiavirheestä