Oulu Kunhan lukioaika reilun vuoden päästä loppuu, on Henna Karjula, 18, tyypillinen nuori muuttaja: opiskelujen perässä kotikuntansa jättävä nainen.
"Ei Lumijoella oli mitään opiskelumahdollisuuksia. Tarkoitus on lähteä etelämmäksi, pois Oulun seudulta", aikoo Karjula monen ikätoverinsa tapaan.
Noin puolet 18-26 -vuotiaista suunnittelee muuttavansa pois kotikunnastaan. Samaan aikaan puolet pois muuttaneista pitää paluumuuttoa mahdollisena, selviää Kuntaliiton ja Allianssin kyselytutkimukesta.
Varsinkin pienille kunnille paluumuuttajat olisivat kullan arvoisia, mutta miten houkutella nuoret takaisin, kun vain noin viidennes arvioi, että lähtökunta olisi voinut mitenkään vaikuttaa päätökseen.
Oululainen merkonomi Toni Kandelin, 23, suunnittelee audiovisuaalisen alan koulutuksen hankkimista. Muualle lähtö tulee eteen vain, jos koulutuspaikkaa kotikaupungista löydy. Hän on varma paluumuuttaja. Kaupungin ilmapiirissä leijuva ahdistuneisuus miellyttää.
"Tämä on sellainen suhde, josta ei pääse irti", Kandelin muotoilee.
Kypy paikka
Opiskelu- ja työpaikkoineen Oulu houkuttelee nuoria.Tutkimuksessa selvisi itsestään selvä seikka, että suurissa kunnissa nuoret arvostavat useammin kulttuuri- kirjasto- ja vapaa-ajan palveluita kuin pienissä. Oululainen Kandelin harmittelee urheilun ylivaltaa ja kaipaa mahdollisuuksia harrastaa musiikkia ja taiteita.
"Urheilu on vaarallista terveydelle", Kandelin tietää, mutta Henna Karjula haaveilee Lumijoella pienestä lisäyksestä vähiin liikuntapaikkoihin.
"Kyllähän Lumijoki aika kypy paikka on", Karjula tunnustaa. Kun kunnassa on vain pari ruokakauppaa, on selvää, että palveluita saisi olla enemmän. Paljon pelastavat Oulun läheisyys ja hyvät kulkuyhteydet.
"Ihmettelen, kuinka moni suunnittelee jäävänsä tänne", Henna Karjula sanoo. Hänkin tietää, ettei pikkukunnan resursseille kilpailla palvelujen tarjoamisessa. Siitä huolimatta kotikunta voi mennä Oulun edelle, jos pohjoinen vielä joskus kutsuu.
"Jos on pieniä lapsia, valitsen Lumijoen. Se on turvallinen kasvualusta."
Henna Karjula on kuuluu niihin nuoriin aikuisiin, jotka ovat tyytyväisiä elämäntilanteeseensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa. He ovat tutkimuksen mukaan kaikkein tyytyväisimpiä kotikuntaansa. Karjula vakuuttaa, että aktiivinen löytää Lumijoella töitä. Hän on ainakin löytänyt.
Tunne omista mahdollisuuksista tekee oman kotikunnan houkuttelevammaksi. Karjulan lähtökohdat ovat kuitenkin normaalia paremmat, kun omaan perheeseen kuuluu yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kuuluu vähemmistöön, joka tunnistaisi kunnallisia päättäjiä ja uskoo kaiken lisäksi, että saisi vietyä asiaansa eteenpäin. Lumijokisia ikätovereita politiikka kiinnostaa huomattavasti vähemmän.
"Voisin osallistua kunnallispolitiikkaan. Se voisi olla mukavaakin", Karjula sanoo. Hänen kanssaan samaa mieltä on viidennes suomalaisista nuorista aikuisista.
Kuntaorganisaatiosta nuorilla ei ole kaksista kuvaa. Vaikuttaminen koetaan hankalaksi ja turhaksi, sillä kunnat toimivat hitaasti ja byrokraattisesti. Vain reilu viidennes nuorista uskoo päättäjien olevan kiinnostuneita kuntalaisten mielipiteistä.
"Tuntuu, että täällä kukaan ei oikein kuuntele ketään", arvioi Kandelin oululaista kunnallispolitiikka.
Perinteisten puolueiden vetovoima onkin hävinnyt etenkin suurissa kunnissa. Sen sijaan nopeita ei-perinteisiä keinoja, kuten vetoomuksien allekirjoittamista ja kulutuspäätösten muuttamista. Kansalaisliikkeet ja -järjestöt ovat kasvattaneet suosiotaan. Myös uusin keinoin osallistuvat nuoret ovat muita hanakampia kehumaan kotikuntaansa.
"Olen allekirjoittanut vetoomuksia, jos niitä on tullut vastaan. Viimeksi Reinilän talon puolesta", Kandelin kertoo.