Suhdannepölyn ei pidä antaa sokaista talouden nousuhuumassa, vaan kehysriihessä on säilytettävä maltti.
Talousoppien mukaisesti hyvinäaikoina pitäisi kerätä puskureita eikä panna kaikkea kulutukseen.
Hallitus aloittaa tänään ensi vuoden budjetin kehysneuvottelut ristiriitaisissa tunnelmissa. Takana on monta kituliasta vuotta, johon helpotusta tuo viime vuonna yllättänyt kansainvälinen talouskasvu.
Valtiovarainministeriö onkin reivannut noususuhdanteessa kasvun-ennusteita ylöspäin samaan aikaan kun kuluttajien usko omaan talouteensa on vahva. Hallitus on saavuttamassa taloudessa keskeiset tavoitteensa eli julkisen velan kasvun taittumisen ja työllisyysasteen nousun 72 prosenttiin.
Tiukan taloudenpidon höllentämiselle on myönteisistä näkymistä huolimatta vaikea löytää kestäviä perusteita. Vahva talous, työllisyyden kasvu, sopeutustoimet ja tiukka menokuri ovat pienentäneet valtion velanoton tarvetta. On hyvä pitää mielessä, että valtio joutuu silti, keskellä noususuhdannetta, ottamaan lisävelkaa.
Hallituksen yksi keskeinen tavoite on, että velaksi eläminen pitäisi saada loppumaan viimeistään vuonna 2021. Jos tavoitteissa lipsutaan vaalivuoden kynnyksellä, velanotosta luopuminen siirtyy kauemmaksi.
Terveiden talousoppien mukaisesti hyvinä aikoina pitäisi kerätä puskureita pahojen aikojen varalle. Maailmantalouden myönteisistä näkymistä huolimatta taivaanrannalla väijyy myös kauppasodan varjo.
Vaalikausien päättyessä hallituspuolueissa on yleensä vaikeuksia niellä leikkauksia. Vaalimenestyksen varmistamiseksi on nähtävissä kiusaus ryhtyä jakamaan etuisuuksia omalle äänestäjäkunnalle.
Nytkin on kiistelty siitä, onko jakovaraa olemassa vai ei. Suhdannepölyn ei pidä antaa sokaista, vaan kehysriihessä katse on syytä pitää kirkkaana. Alhaisiin kannatuslukemiin pysyvän oloisesti vajonneet siniset on kehysriihen alla nostanut profiilia vaatimalla hallituksen aiemmin perusturvaan tekemien indeksijäädytysten perumista. Kylmä tosiasia on, että indeksijäädytykset pysyvät suurella todennäköisyydellä voimassa. Uusia kipeitä leikkauksia ei sen sijaan näytä olevan tulossa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puheenvuoroissa on viime päivinä vilahdellut mahdollisia täsmätoimia kuten tarkennuksia aktiivimalliin, muuntokoulutusta työvoiman ja työpaikkojen parempaan kohtaamiseen, ylivelkaantuneiden ja vähävaraisten aseman helpottamista sekä eriarvoisuuden vähentämistä.
Tuloveroasteikot sitä vastoin lyödään lukkoon vasta syksyllä. Työn verotus pitäisi pystyä pitämään tasolla, jolla työnteko koetaan kannattavana ja kannustavana. Hallitus on linjannut, ettei kenenkään kokonaisveroaste saisi nousta.
Palkansaajien mielenkiinto kohdistuu kompensaatioihin, kun kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja nostetaan ja työnantajan rasitetta alennetaan.
Talouden rattaat on vihdoinkin saatu pyörimään, mutta edessä olevat ongelmat eivät ole pienentyneet merkittävästi. Siksi maltti on nyt valttia.