Liittohallitus uhkaa tuntuvilla eläkeleikkauksilla, mutta kehottaa samalla kansalaisia kuluttamaan. Itävallan odotettua heikompi talouskasvu on saatava piristymään ja valtionbudjetin alijäämä on pidettävä kurissa.
Euro-aikaan totutteleminen ja kevään eläkeuudistusjupakka ovat tehneet itävaltalaisista entistä säästäväisempiä. Puolitoista vuotta on kulunut uuden valuutan käyttöönotosta, mutta monelta puuttuu vieläkin tuntuma euroon. Isommat ostokset lasketaan shillingeissä ja päivittäistavaroiden kohdalla hinnat arvioidaan usein väärin.
Vaikka hintojennousu ei ole enää euron alkutaipaleen luokkaa, itävaltalaiset ovat varovaisia. Wienin lähellä St. Andrän kylässä metallipajan omistavat Gertrude ja Andreas Schmid ovat huomanneet muutoksen asiakkaiden käyttäytymisessä. "Tyypilliseen itävaltalaiseen tapaan monet odottavat vielä, miten hinnat kehittyvät. Suurempia hankintoja ei uskalleta tehdä, mutta tilanne on jo parempi kuin viime vuonna", Gertrude Schmid toteaa. "Yleisesti ottaen työt ovat kuitenkin vähentyneet. Pienyrittäjänä on mietittävä tarkkaan, millaisia tuotteita ja palveluja kannattaa tarjota", hän jatkaa.
Naapuritalossa lasiliikettä pitävä Sepp Dussmann on nähnyt yrityksessään samanlaisen kehityksen. "Tarjouksia kyllä pyydetään, mutta varsinaisia tilauksia on vähemmän", hän kertoo. Kulutuksen prioriteetit ovat muuttuneet, sillä "raha laitetaan nykyisin elektroniikkaan ja it-tuotteisiin", Dussmann tilittää.
Itävallan hallitus lupaa ensi vuodelle veronalennuksia, joiden tarkoituksena on elvyttää maan talouskasvua. Wienin taloustutkimusinstituutin tuorein ennuste tälle vuodelle jää 0,7 prosenttiin, vaikka maaliskuussa odotettiin vielä reilun prosentin kasvua. Asiantuntijoiden mukaan talouskasvu voi pysähtyä ensi vuonna kokonaan. Jos euron arvo dollariin verrattuna nousee edelleenkin, vientikauppa vaikeutuu entisestään. Itävallan kilpailuasema heikkenee muun euro-alueen mukana.
Itävaltalaiset taloustutkijat eivät usko verohelpotusten nostavan kansalaisten kulutusta. Alimmissa tuloluokissa on paljon sellaisia, jotka eivät maksa veroja ollenkaan. Hallituksen on keksittävä tehokkaampia menetelmiä kotimaisen kysynnän lisäämiseksi.
St. Andrän kulttuurikahvilaa pyörittävät Susanne Uher ja Lucia Schreiner ovat seuranneet kehitystä omalla alallaan. "Ihmiset kuluttavat vähemmän kuin aikaisemmin. Juomarahaa ei anneta enää entiseen tapaan ja eurojen kanssa ollaan muutenkin varovaisempia", he kertovat.
Laiska suhdannekehitys näkyy myös Itävallalle erityisen korkeana 6 prosentin työttömyyslukemana. Kotimaisen talouspolitiikan impulsseja tarvitaan, mutta lisäksi on satsattava eurooppalaiseen yhteistyöhön. Koko EU-alueen kattavilla toimenpiteillä voidaan tutkijoiden mukaan parhaiten vaikuttaa myös Itävallan talouskasvuun.
EU:n laajentumisen itävaltalaisyrittäjät näkevät pitkällä tähtäimellä positiivisena muutoksena. "Kun asia hoidetaan harkitusti, yhdentynyt Eurooppa voi tarjota vahvan talouspoliittisen vastineen USA:lle", lasimestari Dussmann arvioi.